Näillä käskyillä Emma riensi alas, mutta hän kohtasi tuon vieraan.
— Saakos puhua kreivin kanssa? — kysyi hän.
— Kyllä.
— Missä?
— Hän on kirjastossa, mutta tulee heti alas.
— Suvaitkaa minun mennä hänen luoksensa sinne, missä hän on.
Niin sanoen meni vieras ylös rappusia ja hän oli muutaman minutin kuluttua kirjastossa.
Vanha kreivi nousi ylös ja hän katseli vierastaan tutkivin silmäyksin.
— Tervetuloa, parooni! — sanoi hän ystävällisesti ja tuolla liukkaalla käytöstavalla, joka oli hänen maailman tavallensa niin omituista. — Terve tuloa, vaikka te täällä tapaatte minut näin jokapäiväisesti.
— Nimeni on Berndtsson, kapteeni Berndtsson.