— No niin, hän kuuluu olevan vähän hölmömäinen, tuo hyvä mamselli.
— Vai niin, mamselli?
— Niin, se taitaa olla hänen arvonimensä.
— Eikö hän tule takaisia? Minä en saata uskoa, että nuori mies hänen luonteellansa saattaa viihtyä maalla … se on mahdotointa.
— Niin, luullaan niin, mutta rakkaus tekee ihmetöitä.
— Kuitenkin surettaa se minua varsinkin nyt, — sanoi vapaaherratar. — Meidän "mamsellin" tulee nyt tulla seura-elämään; hänellä on rahoja eikä hän näytä juuri niin rumaltakaan, ja ihailijat ympäröivät häntä, tuo on selvää.
— No niin, sellaisia ovat miehet.
— Niin, tosiaankin, he eivät huomaa mitään lujia omaisuuksia. Ihanuudesta eivät he välitä, luonnonlahjoja eivät he ymmärrä. Muuten sinä soitat niin hyvin pianoa, että itse professori Drake sanoi, että sinä soitat todellakin ihastuttavasti. Itse Viderberg'illä on tuskin niin sointuvaa ääntä kuin sinulla ja sinä puhut ranskaa miellyttävästi ja helposti… Mitä tahdotaan sitten vielä vaatia tytöltä. Sitä en minä ymmärrä.
— No niin, toiset tahtovat pitää naista paremmin piiaksi sopivana; hänen tulee käydä talouden toimissa, kiilloittaa pannuja ja hänellä tulee olla nokipilkkuja kädessä.
— Tuo oli kauhea kuvaus.