"Teidän pitää kirjoittaa kirja kokemuksistanne", sanoin.
"Minä koetan unohtaa sen kaiken."
"Mutta teidän omaisenne ja tuttavanne panevat teitä kertomaan vaiheistanne."
"Minä en heille kerro. He eivät kumminkaan uskoisi. Luulisivat minun valehtelevan ja liioittelevan. Olen kokenut niin outoja ja uskomattomia vaiheita."
"Kohta loppuu sota, sitten pääsette taas kotiinne ja työhönne", koetin häntä lohduttaa.
"Mutta kuka antaa minulle minun kolme vuottani takaisin. Ne ovat pois pudonneet minun elämästäni."
Ja hyvin monelle sotavangille ovat vankeusvuodet elämästä pois pudonneita vuosia.
SIPERIAN EDISTYSMAHDOLLISUUDET
Siperia on arvaamattomien mahdollisuuksien maa. Siperia on rikkauksien maa. Siperia on tulevaisuuden maa. Niin sanotaan Siperiasta.
Siperia on myös kuolevien kansojen maa. Suuri osa Siperian alkukansoista on varmaan vähitellen kuoleva sukupuuttoon. Ostjaakit, voguulit, jakuutit, giljaakit, samojeedit, minkä nimisiä lienevätkin nuo pohjoisen Siperian kansat. Taistelussa toisten voimakkaampien kansojen kanssa ne varmaankin tuhoutuvat ja sortuvat ja häviävät. Miten käynee Siperian mongoolilaisten kansojen kanssa, lähinnä kirgiissien ja burjaattien. Heitä on kyllä paljon. Mutta he ovat ehdottomasti paimentolaiskansaa, haluttomia maata viljelemään. Ja heissä on niin vähän kansallistuntoa, vähän halua itsenäiseen, omintakeiseen elämään, vähän halua sivistykseen ja edistykseen. Ainoastaan siinä tapauksessa, että Kiinassa, Mongoliassa heidän heimolaisensa säilyvät omintakeisena kansana, luulen Siperian mongoolilaiskansojen säilyvän.