Otsa ja harmaat kulmakarvat rypyssä, silmät puoliummessa, pää hiukan kallellaan hän alkaa — — –:
»Kyntörastaan pittää panna näi — — — eiks' se lustist' maiskuttele!»
»Nyt tulloo se olventiputtajalintu, se pannoo näi — — —.»
»Mitehä laulaa se vilulintu, joka villuu toivoo — —?»
»No mitehä' pannoo se palokärk'? Ettehä' vaa' pelästy — — — eiks' se tilli kovast'!»
»Entäs se sievä pääskyne', se pannoo näi' tähä' tappaa' — — —. Eiks' se mänt' sorjast'!»
»Nyt tulloo se vanha piika — — —.»
»Osannookoha' tuota kiuruu panna — — — eiks' kiuru mää' nii'?»
»A koivulintu pannoo näi'—.»
»Näikköhä' pelästytte kuikkaa, sill' o' kova ään' —.»