Hän vaipui jälleen vuoteelleen.
"Niin, Fritz, tietysti aikaisin huomisaamuna", vakuutti vanhus. Sitten hän taasen katsoi levottomasti mestari Schnödleriin. Sairaan takaisin vaipuminen saattoi hänet uudestaan levottomaksi.
Mutta mestari viittasi hänet pois sairaan vuoteen äärestä.
"Väsyn seisomiseen", sanoi hän heidän tullessaan höyläpenkin luo. "En ole vielä tänään saanut vettä väkevämpää. Minulla on huomenna asiaa Gringeliin — voisin siis tuonkin asian samalla suorittaa."
Vanhus pelästyi: "Minkä asian?"
"Tuon Eevalle suoritettavan."
Vanhus ei ollut vieläkään häntä ymmärtävinään. Silloin mestari kertoi mitä hän vaitiolon lupausta vastaan oli kuullut eräältä toiselta, jonka nimeä hän ei uskaltanut mainita. Sillä hän tarkotti räätäliä.
Nyt vasta Holderin mummo sai kuulla koko tuon jutun pojanpoikansa seikkailuista. Kuinka hän oli Heleijaan rakastunut, kunnes lopulta itse selittää, että hän onkin tavotellut Gringelin Walleriinan Eevaa.
Tuo viimeinen käänne tuntui mummosta ihmeelliseltä, samoinkuin koko juttu. Holderin mummo ei ollut tuhma nainen. Taitavasti kyseltyään saunaisännältä mitä ei itse tiennyt, oivalsi hän pian tapausten sisällisen yhteyden. Parasta näytti hänestä olevan, että Fritz ensin sai rauhottua. Jos mummo tekisi hänen tahtonsa mukaan, niin hänen täytyisi sitä myöhemmin katua. Kunpa hänen vain onnistuisi pitää Fritziä siinä luulossa, että kaikki tapahtui hänen tahtonsa mukaan, kunnes hän oli tyyntynyt! Siihen mennessä kyllä kaikki järjestyisi hyvin.
Mutta mestari Schnödler välittäjäinnossaan voisi tuon kaiken pilata. Sentähden sanoikin viisas mummo vähän mietittyään: "Niinpä todellakin, mestari Schnödler, mitä tekin asiasta arvelette? Eipä silti, ettei Fritzini tietäisi mitä tekee. Mutta sellaisen rouvan kuin Walleriina-rouvan tyttöä ei sovi noin vaan toisen kautta tilata. Siksi täytyy minun itseni mennä. Ja pitäähän mestari muidenkin suhteen vielä asian salassa. Minun Fritzini on hyvin omituinen. Kun ihmiset luulevat että hän on tavotellut Heleijaa, silloin hän ihmisten kiusaksi tahtoo Walleriinan Eevaa. Jos taasen ihmiset sanovat hänen Eevaa tavottelevan, niin hän varmaan kääntyy taas Heleijan puoleen. Ja jos luulette Walleriina-rouvan asiaan suostuvan, niin hän ei suinkaan mestaria siitä kiitä, jos te asian turmelette. Ja jos Fritz mahdollisesti teiltä jotakin kysyy, niin sanokaa vain, että minä olen kyllä asian toimittanut. Mutta mitä te oikein Fritzistäni arvelette? Sitähän minun pitikin kysyä."