Mitä sanoisit, jos Sulle antaisin rukkaset ja menisin sille maisterille, josta Sulle puhuin viime kerran tavatessamme kaupungissa? Tiedätkös, minä pidän maisterista vielä enemmän kuin herrasta kaupungin postissa.
Kuule, rakkaani, mitä teit Sinä Helsingissä? Kirjoita, rakas Aukusti, kaikesta, mitä matkallasi tapahtui ja mikä huvittaa minua.
Opettaja Neulanen, joka jälkeesi tuli tänne kansakoululle, joutui heti epäsopuun opettajattaren kanssa. Hänellä on suuri halu kannella opettajattaresta koulun esimiehelle rovastille ja tarkastajalle. Hän on viekas kuin kettu, ja sen tähden en ollenkaan pidä hänestä. Ei hän ole todellisesti sivistynyt.
Hän panettelee täällä Sinuakin, sanoo Sinua huonoksi opettajaksi ja kaikkea muuta solvaavaa. Yleensä väittää hän, että ne, jotka tulevat Kymölän seminaarista, ovat tyhmempiä ja vähemmän tietäviä kuin Jyväskylän seminaarista tulleet. Minä puolestani luulen päinvastoin. Kaikki ne, jotka tulevat Jyväskylästä, ovat niin itserakkaita, etteivät edes tunne omaa nenäänsä ja niin ylpeitä kuin hyvinkin suuria herroja olisivat.
Mutta kuules, minä muistutan Sulle entistä esitystäni. Kun Sinä muutenkin luet niin ahkerasti, voisit Sinä yhdellä tiellä lukea ylioppilaaksi. Se olisi hauskaa! Rakas Aukusti, voitko lukea ylioppilaaksi? Minä luulen aivan varmasti, että Sinä helposti voit lukea, sillä Sulla on hyvä pää, hyvä ymmärrys ja käsitys. Olisin niin ylpeä pojastani, jos hän tulisi tänne kotiin tyttönsä luo valko-lakki päässään! Ihmiset täällä, varsinkin opettaja Neulanen ja rovasti, saisivat suuret silmät — ja sekös minua ilahuttaisi. Rakas Aukusti, et Sinä tarvitseisi lukea juuri laudaturia, — vaikkei sekään olisi pois tieltä, — kunhan vaan tulisit ylioppilaaksi. Kallis Aukustini, sitte vasta kun Sinä luet ylioppilaaksi, menemme me naimisiin. Sitte minä hoitaisin Sinua ja Sinä lukisit maisteriksi. Oma rakkaani, ajattele todella tätä asiaa! Mamma ja Pappa tulisivat hyvin noloiksi, kun he yhtenä kauniina päivänä lukisivat lehdistä, että ylioppilastutkinnon on suorittanut herra Aukusti Aaltonen. Sitte he varmaan olisivat oikein suosiollisia sinulle. Oma kulti, kirjoita kohta, aivan kohta, mitä ajattelet tuumastani. Minusta on aate hyvä.
Lue ahkerasti, poikani, ja sinä saat valkolakin ja — — Alman.
Olen ollut terve ja iloinen. Samaa toivotan Sulle. Taivahan Herra Sua suojelkoon!
Oma Almasi.
II.
#Lokak. 17 p.