He asuvat kaupungin laidassa rauhallisessa paikassa. Sen melkein arvasin ennen kuin tiesinkään. Siellä he elävät kuin linnut pesässään, ovat onnellisimmat saadessaan olla vaan kahden pienten lastensa kanssa.
Kun tulen kotiini yöllä tai iltasella myöhään, näen aina himmeän punertavan valon heidän makuuhuoneensa ikkunasta. Se on yölampun valo. Jään aina siihen katsomaan. Ajattelen, mikä onni tuolla asuu ja vallitsee, ja minusta tuntuu kuin hyvät hengettäret olisivat siellä valvomassa ja vartioimassa heidän vuoteillaan. Ja minulle itselleni tulee aina syvä kaiho ja kaipaus…
Mikä onni elämässä!
Kuinka he ovat sattuneet sopivat toisilleen, he ovat kuin luodut toisilleen! Tuo nuori, kaunis vaimo, jonka ihanuus aina herättää huomiota, missä hän liikkuu miehensä kanssa, onko hän liittyessään mieheensä ollut niin kodikkaaksi kasvatettu, joka kehittyi ja varttui kotonaan, kodin päiväpaisteessa ja jonka ensimäinen unelma oli tuo mies, joka oli kuin hänelle luotu? Vai oliko hän ennen ollut maailman vietävä perhonen, jota liehakoitiin ja joka tahtoi loistaa kaunottarena, niin kaunis kuin hän oli — ja syvä rakkaus tuohon mieheen, jonka suurin ominaisuus oli antautuminen koko sielustaan rakkaudelleen, syvä, kaikki valtaava vastarakkaus häneen teki hänessä niin sanoakseni kääntymyksen ja erotti hauet liehakoivasta maailmasta, antautuakseen kokonaan rakkaudelleen, tuolle syvälle, hiljaiselle rakkaudelle, joka tuli heille molemmille kuin uskonnoksi?
Olipa kummin tahansa — ihailen ja kadehdin heitä sydämestäni.
He näyttävät olevan kuin kihloissa, vaikka ovat olleet naimisissa jo monta vuotta.
"Kullervon" ero.
Kapteeni Malm oli hyvän matkaa toista kymmentä kesää johtanut "Kullervo" laivaa, mutta nyt hänen täytyi laivasta erota, sillä huonon liikkeen tähden oli yhtiö pakoitettu myymään sen.
Raskasta oli vanhan kapteenin jättää laivansa, vaikka hänellä kyllä oli tiedossa toinen paikka. Tuo laiva oli hänelle tullut niin tutuksi, niin rakkaaksi, aivan kuin vanhaksi toveriksi. Kun yhtiö perustettiin, kutsuttiin hänet kokeneena merimiehenä antamaan neuvojaan, ja hänen johdollaan sitte laiva tehtiinkin ja hänen esittämänsä oli laivan nimikin.
Kun laiva valmistui ja teki näyteliikkeitä kaupungin edustalla, muassaan puoli kaupunkia ihmisiä, oli Malm onnellisin merimies maailmassa. Olihan "Kullervo" aivan kuin hänen oma laivansa, kuin oma siittämä lapsensa, sillä melkein mieleisensä hän oli sen saanut rakennuttaa. Purjehdittiin täydellä höyryllä ja täysillä purjeilla. "Kullervo" oli päivän sankari, vierellänsä kapteeni Malm ansiokkaana aseveikkona. Komea oli laiva luonnostaankin, vaan vielä komeampi se oli nyt juhlapuvussaan, hulmuavine lippuineen. Maljat juotiin laivalle ja malja tyhjennettiin kapteenillekin. Uutta laivaa tervehdittiin sampona, joka olisi yhtiölleen ja paikkakunnalle kultaa jauhava.