Heikko puna nousi Isabellan kasvoille.

— Kuulkaa minua, tohtori Fjeld, sanoi hän lempeästi. Jos olisin tavannut teidät aikaisemmin, olisin ehkä uskonut että elämällä on toinenkin tarkoitus kuin vain kosto.

Norjalainen lääkäri nousi liikutettuna.

— Elämä pettää meitä kaikkia, mutisi hän. Se antaa meille enemmän vihaa kuin rakkautta.

Syntyi parin minutin äänettömyys.

— Minä teen kuten tahdotte, sanoi vihdoin tohtori Fjeld. Mutta yhdellä ehdolla. Jos luotatte minuun, niin kertokaa minulle, kuinka murhasitte Greyburnin ja ne muut.

Isabella nousi säikähtyneenä.

— Te siis tiedätte sen.

— Tiedän.

XXXVI.