— Niin, koettakaa, koettakaa… Rahasta minä vastaan millä hetkellä hyvänsä. Rahani ovat Vaasan pankissa…
— Hm … mutta asia on hiuskarvan varassa.
— Kuinka niin?
— Pelkään, että he vielä tänä yönä … aamupuolella … tulevat everstiä noutamaan…
— Mitä! mitä te sanotte?… Oi Jumalani!…
— … niin että on toimittava nopeasti… Eiköhän joka tapauksessa olisi viisainta paeta … nyt heti…
— Oi Jumalani, oi Jumalani! Tämä vielä puuttui… Tänä yönä … mutta silloinhan minun täytyy juosta kotiin … tai antakaa minun käyttää puhelinta, varottaa isääni heti…
— Ei, ei, hitto soikoon!… Suokaa anteeksi… Puhelinta vartioidaan … äsken everstikin soitti tänne ja puhui aivan sopimattomia … minun täytyi heti lopettaa keskustelu…
— Sitten ei ole muuta neuvoa kuin rientää juoksujalkaa kotiin… Ja te, aiotteko koettaa?
— Aion … ja jos en onnistu — huomatkaa tämä, neiti Ansamaa — ei minullakaan ole muuta edessä kuin pako teidän kanssanne…