DON RODRIGO.
Ken voinut ennustaa?…
CHIMENE.
Niin lähell' onni jo, ja kaikki katoaa!
DON RODRIGO. Niin liki valkamaa, niin vartomattako toiveemme murtanut on rajumyrsky jo?
CHIMENE.
Ah, tuskaa Tuonelan!
DON RODRIGO.
Ah, katumusta turhaa!
CHIMENE.
Sua enää kuule en, tää tuokio mun murhaa.
DON RODRIGO. Hyvästi: kuolon-kurjaan käyn ma elämään, siks kunnes kostollasi multa riistät tään.
CHIMENE.
Jos siinä onnistun, saat multa sanan sen:
sun jälkees hetkeäkään elää tahdo en.
Hyvästi: varo, ettei sua kenkään nää.
ELVIRA.
Ah, mitkä turmat meille taivas lähettää!
CHIMENE. Suo surra mun, sa minut jätä yksikseni, ma yötä, hiljaisuutta etsin itkulleni.