Hän jatkoi matkaansa ja kysyttyään tietä kylässä, hän löysi Gaosien talon, joka oli rakennettu korkeata kalliota vastaan; siihen noustiin kahtatoista graniittiporrasta myöten. Vähän värähdellen ajatellessaan, että Yann ehkä jo oli tullut kotiin, hän kulki pienen puutarhan poikki, jossa oli päivänkakkaroita ja tähtimöitä.
Heti sisään tultuaan hän sanoi tuovansa rahoja myödyn veneen hinnasta, ja häntä pyydettiin kohteliaasti istumaan ja odottamaan isää, jotta hän voisi antaa hänelle kuitin.
Läsnäolevien joukosta hänen silmänsä etsivät Yannia, mutta häntä ei näkynyt.
Talossa oltiin täydessä hommassa, suurella valkoisella pöydällä leikattiin uutta pumpulikangasta, josta valmistettiin öljyvaatteita lähestyvää Islannin matkaa varten.
— Näettekös, neiti Gaud, he tarvitsevat kukin kaksi täydellistä pukua matkallaan.
Sitten hänelle selitettiin miten nämä puvut maalataan ja öljytään.
Sillävälin kun hänelle tarkasti selitettiin asiata, tarkasteli hän
Gaosien asuntoa.
Se oli sisustettu, niinkun bretagnelaiset talot tavallisesti ovat, perällä oli mahdottoman suuri uuni, molemmin puolin sitä oli korkeita sänkyjä. Mutta siellä ei ollut niin pimeä eikä niin synkkä, kun maanviljelijäin mökeissä, jotka aina ovat puoleksi maan sisässä, oli valoisaa ja puhdasta, niinkun yleensä on rantalaisten asunnoissa.
Siellä oli useita pikku Gaosia, poikia ja tyttöjä, Yannin veljiä ja sisaria, — näitten lisäksi oli vielä kaksi täysikasvuista, jotka olivat merellä. Sitten oli vielä yksi, pieni, valkoverinen, totinen, sievä tyttö, joka ei ollut toisten näköinen.
— Hänet me viime vuonna otimme kasvatintytöksemme, äiti selitti, vaikka onhan niitä entisestäänkin; mutta mitäs sen teki, neiti Gaud, hänen isänsä oli Maria-Dieu-t'aime'lla [Maria-Jumala-sinua-rakastaa. S.m.], joka hukkui viime vuonna Islannin matkalla, niinkun tietänette, — me naapurukset päätimme silloin jakaa lapset, viisi kappaletta, keskenämme, ja tämä tuli meidän osallemme.
Kun pikku ottotyttö kuuli, että hänestä puhuttiin, katsoi hän maahan ja kätkeytyi nauraen vasten pientä Laumek Gaosia, joka oli hänen paras ystävänsä.