"Milloin olemme sinulta varastaneet? mitä sinä semmoisia puhut?" intteli
Lauri.
"Silloin juuri kuin rakas miesvainaani taisteli kuoleman kanssa, oli sinun poikasi ryöväämässä rahoja", sanoi leski.
"Tuhannen pirua, sanotko, puhutko niin? kuka sinulle semmoisia tietoja on antanut?" sanoi Lauri hämillään ja puoleksi vihassa.
"Sen on minulle sanonut se, joka on teidän tekonne tietänyt yhtä tarkkaan kuin te itsekin", sanoi leski vakavasti.
Tuon sanan kuultuansa selkeni Lauri, joka lesken puhetten tähden oli joutunut jotenkin hämille. Hän oli luullut heidän tekonsa tulleen todistettavasti ilmi ja siitä tuo hänen hämminkinsä. Tuosta lesken viimeisestä puheesta huomasi hän, ett'ei leski ollut saanut tietojansa muualta kuin hänen vaimovainajaltansa ja hän ei suinkaan kelvannut asiassa todistajaksi. Sentähden pääsivät Lauri ja Juho äkkiä irti siitä ahdistuksesta, johon he olivat joutuneet.
"Jos sinä semmoisia todistamattomia juoruja rupeat levittämään, niin varo itseäsi, sillä siinä tapauksessa minä näytän sinulle, mitä toisen kunnian loukkaaminen maksaa", sanoi Lauri uhkaavasti voittoriemulla.
"En suinkaan minä asiaa toteen saa, mutta omissa tunnoissanne tiedätte tekonne ja sen todistajan nojalla pyydän teidän maksamaan minulle vähänkin", pyyteli vieläkin leski.
"Me emme maksa sinulle mitään, hae lain kautta, jos luulet saavasi", sanoi Lauri ylpeästi.
"Onpa kuitenkin yksi, joka näkee ja tietää tekonne".
"Kuka?"