"Jumala".
"No tuo sitten Jumala todistajaksi käräjiin!" sanoi Lauri uhkarohkeasti.
"Hänen ei tarvitse tulla todistajaksi maalliseen oikeuteen eikä lakiin. Hänellä on lakinsa ja oikeutensa ja Hän ei tarvitse todistajia tuomitessaan. Ja Hän tuomitsee vielä kerran tämän meidänkin asiamme ja Hänen tuomionsa ovat oikeat. Minä luulin teidän omantuntonne jo auenneen katumaan rikostanne, mutta nyt huomaan luuloni olleen suuren erehdyksen. Minä rukoilen teitä: älkäät kootko vihaa päällenne vihan päiväksi! Älkäät viivytelkö, vaan tehkäät parannus, ennenkuin Vanhurskaan Jumalan kosto joutuu, sillä Hänen kostonsa on hirmuinen", nuhteli ja pyyteli heitä leski.
"Me emme tarvitse sinun saarnojasi ja olisi varsin suotuisa asia, jos menisit pois täältä hulluttelemasta", sanoi Lauri.
Leski meni. Hän näki nyt perinpohjin erehdyksensä. Hän meni murtuneella ja särkyneellä mielellä majataloonsa ja suri siellä yksinänsä entisen kotitalonsa asukasten paatunutta ja jumalatonta tilaa. Hän oli jo ruvennut toivomaan hyvää, toivomaan heille elämän parannusta, jonkatähden hän ei ollut isoon aikaan enään mutissut noita ennustavaisia sanoja: "aikapa hänen näyttää", mutta tuon tapauksen jälkeen mutisi hän ne taas aina silloin kuin kuuli ylistettävän Kanniaisen asukasten onnellisuutta.
Olipa tuo lesken suora puhe saattaa levottomaksi Laurinkin ja Juhon, varsinkin Juho hätäili kovasti, sillä hän oli arka kunniastaan, vaan ei rikoksestaan. Leskellä oli tarkat tiedot hänen rumasta teostansa ja jos hän nuot tietonsa levittää maailmalle, niin Juhon kunnia on huutavassa hukassa. Tuo ennakkoluulo vaivasi kovin Juhoa, sillä hänellä oli nyt jo enempi kunniaa maailman silmissä kuin kenelläkään muulla paikkakunnassa ja sen menettäminen tuntui hänestä kovin kauhealta.
"Voi, voi! Tuo setävainajan rahojen katoaminen on kohta tietona ympäri kylää oikeassa karvassaan", päivitteli Juho isälleen, kun he olivat tulleet kahdenkesken.
"Ei sinun tarvitse tuosta olla noin huolissasi, kyllä asia salassa pysyy", sanoi isä lohdutukseksi rauhattomalle pojalleen.
"Mutta leski tuntuu tietävän kaikki", sanoi Juho yhä huolissaan.
"Vaikka, mutta hän onkin ainoa, joka asiasta tietää", sanoi Lauri.