»Milläpä minä semmoisia ostaisin», sanoin minä karttelevaisesti.
»Kyllä minä uskon velaksikin; ei tarvitse muuta kuin vaan annat luvan, että minä saan palkastasi periä viisi ruplaa, niin soittokone on sinun; ajatteles: viidellä ruplalla kymmenen ruplan maksavan kalun — mikä voitollinen kauppa!» kehotti isäntä.
En voi kieltää, ettei tuo edulliseksi selitetty kauppa miellyttänyt minua. Voitonhimo rupesi palamaan mielessäni ja lensipä päähäni tämmöinenkin ajatus: »Mikä mies vasta olisit, kun sinä olisit tuommoisen taidekalun omistaja?» Mutta samassa muistin, etteivät kaikki ihmiset pitäneet Hannolle hyvänä enteenä hänen ja Kivisen välillä tehtyjä kauppoja, ja sen avulla voin tulla siihen päätökseen, etten osta tuota tarpeetonta kalua. Mutta selvästi tunnen vielä nytkin, etten olisi voinut tuota liehakoivaa viettelystä välttää, jos olisin ollut vähäkin hujakassa.
»En minä osta soittokonettanne, sillä minä tarvitsen palkkakipeneeni vaatteisiini ja köyhille vanhemmilleni elatuksen avuksi», sanoin minä viimein jyrkästi.
»Sinä olet kummallinen otus, et sinä taivu mihinkään, mutta sen minä sanon sinulle: sinä et ymmärrä vielä omaa etuasi. Mitä sinun tarvitsee vanhempiasikin elättää, kyllähän kylä heistä huolen pitää», sanoi isäntä närkästyksissään ja siihen se asia jäi.
Minun mieleni meni kovin pahaksi. Yleensä oli tämä kokemus kovin suuri kolaus luuloilleni noista miehistä.
Isäntä ja Hanno tekivät uusia laseja ja olivat iloiset.
»Nyt on jo kaikki ihmiset nukkumassa, nyt ei meitä sissi enään kukaan; sinun pitää, Sakeus, laulaa meille», sanoi Hanno minulle sammaltavin kielin.
»Niin, niin, saakuta rallaa! Pojalla kuuluu olevan hyvä ääni, hänen pitää laulaa meille», säesti isäntä.
Minä tenäsin ja estelin minkä voin, mutta he pitelivät minua kiinni, halailivat ja taputtelivat, ja sanoivat, että he ovat »miritty», jos he päästäisivät minut, ennenkuin minä laulaisin. Kun huomasin, etten päässyt heidän käsistänsä mihinkään, lauloin minä häpeästä punehtuneena pari värssyä, mutta en ennen enkä jäljestä ole niin ylenkatseellisesti laulanut kuin silloin.