"Sitä ette tarvitse tehdä; se on jo palkittu", sanoi Jaakko, mutta jos Mauno olisi voinut nähdä, olisi hän huomannut Jaakon silmissä kiiltävän kyyneleitä.
"Kummallinen mies te olette, mutta miksi teidän kätenne on noin märkä?" sanoi Mauno, kun Jaakko tuki kädellänsä tuota pahoin rusikoitua appeansa.
"Se on, luulen ma, vähän haavoitettu", sanoi Jaakko, joka itsekin tunsi nyt kätensä vuotavan verta. Hän otti huivin kaulastansa ja sitoi sen.
Noin keskustellessaan olivat he tulleet Mäkelän tien haaraan.
"Tässä kääntyy meidän tien haara, olkaa hyvä ja kääntäkää sinne", sanoi
Mauno.
Jaakko käänsi.
Kun he tulivat kartanolle, koperoitsi Jaakko jotain kärryn lavalta.
"Mitä haette?" kysyi Mauno.
"Piippuni on joutunut hukkaan".
"Löysittekö piippunne?"