»Ruumis!» keskeytti Krišnadajal naurahtaen. Hänen ääneensä tuli kärsimätön sävy, kun hän kuuli vaimonsa ilmaisevan sellaista typeryyttä. Kun ei asiassa päästy mihinkään tyydyttävään päätökseen, Krišnadajal istuutui jälleen peurantaljalleen ja vaipui tutkimuksiinsa.
Sillävälin istui Mohim eräässä viereisessä huoneessa sannjasin seurassa, vakavasti keskustellen hänen kanssaan ihmisen korkeimmasta tarkoituksesta ja muista uskonnollisen elämän syvistä periaatteista. Mohim esitti kysymystä, oliko pelastus mahdollinen perheenisälle, ja teki sen niin nöyrästi ja pelokkaan hartaasti kuin olisi vastauksesta riippunut hänen koko elämänsä. sannjasi koki lohduttaa Mohimia parhaansa mukaan huomauttamalla, että ellei perheellinen mies voinutkaan saavuttaa täyttä pelastusta, hän kumminkin saattoi päästä taivaaseen; mutta sellainen vakuutus ei Mohimia lohduttanut. Hän ikävöi nimenomaan pelastusta. Pelkkä taivas ei ollut hänelle minkään arvoinen. Kunhan hän saisi tyttärensä tyydyttävällä tavalla naitetuksi, hän antautuisi palvelemaan sannjasia ja pyrkimään pelastukseen. Kukaan ei voisi harhauttaa häntä siltä uralta! Mutta tyttären naittaminen ei ollut mikään helppo tehtävä. Kunpa hänen gurunsa häntä armahtaisi!
SEITSEMÄSSEITSEMÄTTÄ LUKU.
Gora oivalsi, että hänen suhteessaan Sutšaritaan oli ollut jokin määrä itsepetosta, ja päätti olla varovaisempi. Hänestä tuntui, että totunnaisen tien noudattamisessa sattunut laiminlyönti oli johtunut siitä voimakkaasta lumoutumisesta, joka oli saanut hänet unohtamaan velvollisuutensa yhteiskuntaa kohtaan.
Aamuhartautensa päätettyään Gora lähti huoneeseensa ja tapasi siellä odottamassa Pareš Babun. Hänet nähdessään Goraa yht'äkkiä värähdytti, sillä hän tunsi pakostakin, että hänen suhteensa Pareš Babuun oli erittäin läheinen.
Goran tervehdittyä Pareš Babu virkkoi: »Te olette varmaan kuullut
Binoin suunnitellusta avioliitosta.»
»Olen», myönsi Gora.
»Hän ei ole valmis menemään naimisiin brahmorituaalia noudattaen», lisäsi Pareš Babu.
»Siinä tapauksessa avioliitto olisi jätettävä sikseen», huomautti Gora.
»Meidän ei tarvitse kiistellä siitä seikasta», nauroi Pareš Babu. »Kukaan seurakuntamme jäsen ei tule olemaan vihkimistilaisuudessa läsnä, ja minä olen kuullut, ettei Binoin sukulaisistakaan kukaan saavu. Tyttäreni taholta tulen ainoastaan minä, ja Binoin puolelta otaksun tulevan vain teidän, ja niinpä olenkin tullut kanssanne neuvottelemaan.»