Pian senjälkeen saapui Pareš Babu. Kun ei tavannut Sutšaritaa hänen omasta huoneestaan, hän meni Harimohinin luo kysymään, missä hän oli.
»Mistäpä sen tietäisin?» virkkoi Harimohini ärtyneesti. »Hän jutteli kauan aikaa Gourmohan Babun kanssa salissa; nyt hän luullakseni kävelee kattotasanteella.»
»Kattotasanteella tällaisena kylmänä iltana!» huudahti Pareš Babu ihmeissään.
»Nauttikoon nyt hieman kylmästä!» sanoi Harimohini kärsimättömästi.
»Nykyaikaisille tytöille ei kylmä tee haittaa.»
Harimohini, joka oli tänään huonotuulinen, ei kutsunut Sutšaritaa aterialle, ja Sutšarita itsekään ei ollut tietoinen ajan kulumisesta.
Nähdessään Pareš Babun itsensä tulevan kattotasanteelle Sutšarita oli kovin pahoillaan ja huudahti: »Tule alakertaan, isä. Muuten vilustut.»
Sutšarita kerrassaan säikähti valaistussa huoneessa huomatessaan, kuinka rasittuneelta Pareš Babu näytti. Pareš Babu oli kaiken aikaa ollut orpolapsen isä ja kasvattaja, ja nyt Sutšarita oli temmattu pois hänen luotansa, kaikki lapsuudesta saakka tutut siteet oli katkaistu. Sutšaritasta tuntui siltä, kuin hänen olisi mahdoton antaa itselleen anteeksi. Pareš Babu istahti väsyneesti tuoliin, ja Sutšarita, joka tahtoi salata väkisin silmiin tulvahtavia kyyneliä, asettui hänen taakseen ja silitteli kevyesti hänen harmaita hiuksiansa.
»Binoi ei sittenkään suostu liittymään Samadžiin», virkkoi Pareš Babu, ja kun Sutšarita ei mitään vastannut, hän jatkoi: »Minua tuo koko ehdotus alun pitäen epäilytti, joten asiain uusi käänne ei minua kovin huolestuta — mutta Lolita ei näytä pitävän ollenkaan vaikeana mennä naimisiin Binoin kanssa, vaikka tämä ei Samadžiin liitykään.»
»Ei!» huudahti Sutšarita melkein rajusti. »Ei, isä, niin ei saa milloinkaan käydä! Ei missään tapauksessa, olipa miten oli!»
Sutšarita ei yleensä osoittanut puhuessaan sellaista turhaa kiihkeyttä, joten Pareš Babu hämmästyi hänen äänessään tuntuvaa äkillistä kärsimättömyyden puuskaa. »Miten ei saa käydä?» kysyi Pareš Babu.