"Niin olen", vastasi Ramesh lyhyesti.
Ukko lähti sanaakaan sanomatta ja alkoi koota matkatavaroitansa.
"Ettekö voi minua tänään ollenkaan sietää, setä?" kysyi Kamila veitikkamaisesti.
"Mitäpä voitte odottaakaan, kun riitelemme aamusta iltaan?" vastasi hän. "Tiedättehän, etten ole vielä milloinkaan pitänyt puoliani!"
Kamila: "Te olette väistellyt minua koko aamun."
Tshakrabartti: "Uskallatteko väittää minun väistelleen teitä? Tehän aiotte kerrassaan paeta luotani."
Kamila tuijotti häneen, mitään käsittämättä. "Eikö Ramesh Babu ole vielä teille sanonut?" jatkoi ukko. "On päätetty asia, että matkustatte Benaresiin."
Kamila ei myöntänyt eikä kieltänyt. "Te ette suoriudu tuosta mitenkään", virkkoi hän hetkisen vaiti oltuansa. "Antakaahan, kun kokoan tavaranne."
Tshakrabartti oli kovin loukkaantunut, kun Kamila suhtautui niin välinpitämättömästi Ghazipur-suunnitelman raukeamiseen. "Ehkäpä onkin yhdentekevää", sanoi hän itsekseen. "Mitäpä hyödyttää solmia uusia siteitä minun iälläni?"
Samassa saapui itse Ramesh ilmoittamaan suunnitelman muutoksesta. "Minä tässä juuri haeskelin sinua", sanoi hän Kamilan alkaessa kohta järjestellä kokoon Tshakrabarttin vaatteita.