"Mitä ihmettä? Tekö täällä, Ramesh Babu! Minä jo luulin, että olette kokonaan unohtanut meidän olemassaolomme."
Ramesh vain heikosti hymyili, ja Akshai jatkoi: "Kun näin, kuinka pontevasti isänne kuljetti teidät pois, olin varma siitä, että hän pitää teitä valvontansa alaisena, kunnes olette naimisissa. Onko teidän sittenkin onnistunut välttää se kohtalo?"
Hemnalinin närkästynyt katse sai Akshain vaikenemaan.
"Ramesh on menettänyt isänsä, Akshai", virkkoi Annada Babu.
Ramesh kumartui salatakseen äkillistä kalpenemistansa. Akshain tahdittomuudesta närkästyneenä Hemnalini kiiruhti asiaa korjaamaan. "Minä en ole vielä näyttänyt teille uutta albumiani, Ramesh Babu", sanoi hän, toi albumin Ramesh Babun eteen pöydälle ja alkoi jutella hänen kanssansa valokuvista. Samalla hän sai tilaisuutta salavihkaa kysäistä: "Asuttehan yksin uudessa huoneistossanne, Ramesh Babu?"
"Asun", vastasi Ramesh, "ihan yksin."
"Nyt teidän pitää mahdollisimman pian palata vanhaan asuntoonne."
"Epäilemättä. Minä muutan maanantaina, kävipä miten tahansa."
"Minä, nähkääs, tarvitsen silloin tällöin apuanne valmistuessani filosofian tutkintoon", lisäsi Hemnalini avomielisesti.
Rameshia tuo ajatus kovin ilahdutti.