Kohta hänen poistuttuansa saapui Akshai ja sai kuulla Annada Babulta, että Ramesh oli siirtänyt häänsä viikkoa tuonnemmaksi.
Akshai: "Tosiaanko? Mutta sehän ei käy päinsä! Hääthän on määrätty ylihuomiseksi."
Annada: "Sen ei pitäisi käydä päinsä. Minunlaiseni vanhanaikaiset ihmiset eivät menettele siten, mutta nykyaikaiselle nuorisolle on kaikki mahdollista."
Akshai paneutui ankaran vakavaksi, ja hänen aivonsa alkoivat vilkkaasti työskennellä. Vihdoin hän virkkoi:
"Luullessanne löytäneenne Hemnalinille hyvän miehen te suljette silmänne kaikilta muilta mahdollisuuksilta. Miehestä, jolle uskoo tyttärensä eliniäksi, pitäisi ottaa joka suhteessa täysi selko. Minkäänlaista varovaisuustoimenpidettä ei tulisi jättää käyttämättä, vaikkapa hän olisi itse taivaan enkeli."
Annada: "Jos Rameshin laista nuorta miestä pitää epäillä, niin silloin ei voi maailmassa luottaa kehenkään."
Akshai: "Onko hän maininnut mitään nimenomaista syytä?"
"Ei, hän ei ole ilmaissut meille mitään syytä", virkkoi Annada Babu korvallistaan raapaisten. "Kun sitä häneltä tiedustelin, niin hän puhui ylen tärkeistä tehtävistä."
Akshai kääntyi salatakseen iloista irvistystänsä. "Otaksun hänen ilmaisseen syyn tyttärellenne?"
Annada: "Todennäköisesti hän on sen tehnyt."