»Ei, Amulja», sanoin minä ankarasti, »sinä et saa olla lapsellinen.»
»Hyvä», sanoi hän, »niinpä lahjon vartijat.»
»Mistä otat siihen tarvittavat rahat?»
»Voinhan ryöstää myymälät», vastasi hän hätääntymättä.
»Jätä sellaiset aikeet! Onhan minulla koruni, joita voin käyttää siihen tarkoitukseen.»
»Mutta», virkkoi Amulja, »nytpä johtuukin mieleeni, ettei rahastonhoitajaa käy lahjominen. Mutta se ei haittaa; on olemassa toinen, yksinkertaisempi keino.»
»Mikä se on?»
»Miksi tahdotte sen tietää? Se on ihan yksinkertainen.»
»Tahtoisin sen sentään tietää.»
Amulja kaiveli nuttunsa taskua ja veti sieltä ensinnä pienikokoisen Gita-julkaisun — ja sitten pienen pistoolin, jota näytti minulle virkkamatta sen enempää.