Mutta kun myöhemmin illallispöydässä valioviinit kenties olivat hiukan höllentäneet hänen varovaisuuttaan, antautui hän lausumaan Gian Marian menettelytavoista arvosteluja, jotka eivät suinkaan olleet kiittäviä.
"Täällä minun talossani", kertoi hän, "teki hän eräälle kovaonniselle poloiselle kauheaa väkivaltaa, josta minä kenties vielä vaadin häneltä selvitystä — koska se tapahtui minun kattoni alla, vaikka minä en tiennytkään siitä mitään".
Kun Paolo tiukkasi häneltä tarkempia tietoja, ilmoitti hän, että kysymyksessä oleva onneton oli Urbinon narri Peppe. Silloin Paolon katse kävi tarkkaavammaksi. Nyt hänen mieleensä välähti se muisto, että hän oli kuukausi sitten kohdannut narrin ja tämän emännän metsässä, ja hänen päähänsä pälkähti, että hän saattoi oikein arvata, mistä lähteestä hätien serkkunsa oli saanut ne tiedot, jotka olivat johtaneet hänen vangitsemiseensa ja karkoitukseensa.
"Millaista väkivaltaa hän teki?" tiedusti Francesco.
"Peppen oman kertoman mukaan hän nähtävästi tiesi jotakin, mitä Gian Maria tahtoi tietää, mutta minkä Peppe oli vannonut pitävänsä salassa. Gian Maria vangitutti hänet salaa ja kuljetutti hänet pois Urbinosta. Hänen sbirrinsä toi miekkosen tänne, ja pakottaakseen hänet puhumaan herttua järjesti makuuhuoneeseensa väliaikaisen tratta di corden, jolla oli toivottu tulos."
Kreivin kasvot synkkenivät suuttumuksesta. "Se raukka!" mutisi hän. "Se kurja raukka!"
"Mutta ajatelkaahan, herra kreivi", huudahti Valdicampo, "että tämä Peppe-rukka on heikko ja rujomuotoinen olento, jolla ei ole tavallisen miehen voimia, älkääkä tuomitko häntä liian tylysti!"
"En puhunut hänestä", vastasi Francesco, "vaan serkustani, tuosta raukkamaisesta tyrannista Gian Maria Sforzasta. Mutta sanokaahan, herra Valdicampo, miten on Peppen käynyt!"
"Hän on vielä täällä. Käskin hoitaa häntä, ja hänen tilansa on jo nyt paljoa parempi. Ennen pitkää hän kyllä toipuu, mutta vielä muutamia päiviä hänen käsivartensa ovat melkein käyttökelvottomat. Ne olivat miltei repeytyneet irti ruumiista."
Aterian jälkeen Francesco pyysi isäntäänsä viemään hänet Peppen huoneeseen. Siihen Valdicampo suostui, ja jätettyään Fanfullan perheensä naisten seuraan hän saattoi kreivin siihen huoneeseen, jossa onneton, rääkätty kyssäselkä virui vuoteessa erään Valdicampon talouteen kuutuvan naisen hoitelemana.