»Hän ei saa tietää heistä mitään.»
»Mutta hän saa lopulta tietää.»
»Niin mutta vasta sitten, kun asia on järjestetty. Minä sovin siitä kuvernöörin kanssa. Vannon, että tiedän keinon, jolla pakotan d’Ogeronin sovintoon.»
Pian sen jälkeen laivat laskivat La Virgen Magran pohjoiselle rannalle. Saari oli pieni ja puuton, noin kaksitoista mailia pitkä ja kolme leveä, eikä siinä ollut muita asukkaita kuin lintuja ja kilpikonnia. Se oli aivan hedelmätön ja sen eteläpäässä näkyi suuria suolalammikoita.
Levasseur astui Cahusacin ja parin upseerin kera veneeseen ja lähti vierailulle Bloodin Arabellalle.
»Meidän lyhytaikainen eromme on ollut sangen tuottelias», tervehti kapteeni Blood häntä. »Meillä on molemmilla ollut touhukas aamu tänäpäivänä.» Hän oli erinomaisella tuulella mennessään edellä hyttiinsä, jossa saaliinjaon piti tapahtua.
Arabellaa seuraava suuri laiva oli kuusikolmatta tykkiä käsittävä espanjalainen laiva Puerto Ricosta, joka kuljetti kahtakymmentätuhatta naulaa kaakaota, neljääkymmentätuhatta kultakolikkoa ja jalokiviä noin kymmenentuhannen edestä. Se oli runsas saalis, josta sopimuksen mukaan kaksi viidettäosaa meni Levasseurille ja hänen miehilleen. Rahat ja jalokivet jaettiin heti, mutta kaakaosta sovittiin, että se oli vietävä Tortugaan myytäväksi.
Sitten tuli Levasseurin vuoro, ja Bloodin muoto muuttui mustaksi, kun ranskalainen oli lopettanut kertomuksensa. Hollantilaiset olivat hyväntahtoista väkeä, jota oli mieletöntä suututtaa, varsinkin niin joutavan tavaran kuin nahkojen ja tupakan vuoksi, jonka arvo korkeintaan nousi pariinkymmeneentuhanteen kultakolikkoon.
Mutta Levasseur vastasi hänelle samalla tavalla kuin hän oli vastannut Cahusacille, että laiva kuin laiva ja niitä he etupäässä tarvitsivat uhkayritystään varten. Blood jätti asian silleen kohautellen vain olkapäitään, ehkäpä sen vuoksi että päivä oli muuten ollut hänelle niin onnekas. Sitten ehdotti Levasseur, että Arabella ja saalislaiva purjehtisivat Tortugaan purkamaan kaakaolastiaan ja ottamaan sieltä lisämiehistöä. Levasseur toimittaisi sillä aikaa tarpeellisia korjauksia omalla laivallaan ja purjehtisi sitten etelään odottamaan amiraaliaan Saltatudon luona, joka oli noin yhdennellätoista leveysasteella ja josta he sitten yhdessä lähtisivät sovitulle ryöstöretkelleen.
Levasseurin suureksi helpotukseksi ei Blood ainoastaan suostunut ehdotukseen, vaan sanoi olevansa valmis lähtemään vaikka heti.