»Teidän keinonne on huono ja toivoton», huudahti hän. »Minulla on varmempi ja helpompi. Odottakaahan!» Hän kumartui kaiteen yli. »Käännä peräsin, Pitt», sanoi hän. »Käännä tuuleen ja anna heille merkki, että he lähettävät tänne veneen.»
Hämmästyksen hiljaisuus valtasi koko laivan — hämmästyksen ja epäluulon tunne niin äkillisestä myöntymisestä. Mutta Pitt, vaikka oli saman mielialan vallassa kuin muutkin, noudatti heti käskyä. Hänen äänensä kajahti kirkkaasti hänen antaessaan tarpeelliset määräykset, ja hetken kuluttua juoksi parikymmentä merimiestä täyttämään hänen käskyjään. Seurasi vintturien kitinä ja löyhtyvien purjeiden läiskinä laivan kääntyessä vastatuuleen, ja kapteeni Blood kääntyi ja viittasi lordi Julianin luokseen. Hänen ylhäisyytensä tuli tuokion epäröityään hämmästyksen ja epäluulon vallassa — samanlaisen epäluulon, jota lordi Julian ja koko laivaväki oli tuntenut, vaikkakin kukin omalla tavallaan Bloodin äkillisen myöntymisen johdosta heidän vaatimukseensa pysäyttää laiva.
Seisoen kaiteen ääressä lordi Julianin vieressä selitti kapteeni Blood nyt aikeensa.
Lyhyesti ja selvällä äänellä hän ilmoitti kaikille, mikä lordi Julianin matkan tarkoitus Karibian merelle tullessaan oli ollut ja minkä tarjouksen hän eilen oli Bloodille tehnyt.
»Tuon tarjouksen minä hylkäsin, kuten hänen ylhäisyytensä voi teille vakuuttaa, sen vuoksi, että katsoin sen loukkaavaksi. Ne teistä, jotka ovat saaneet kärsiä Jaakko-kuninkaan hallituskomennon vuoksi, käsittävät minut. Mutta nyt kun olemme joutuneet näin toivottomaan tilanteeseen — emme pääse purjehtimalla heitä pakoon emmekä myöskään voine voittaa heitä taistelussa, kuten Ogle on sanonut — olen päättänyt käyttää Morganin temppua, otan vastaan kuninkaan valtakirjan ja suojelen meitä kaikkia sen voimalla.»
Oli kuin salaman isku olisi lyönyt heidät kaikki hetkeksi tainnoksiin. Sitten heräsi Baabelin sekasorto uudelleen. Suurin osa miehistöä tervehti ilmoitusta kuten sellainen ihminen, joka jo on valmistautunut kuolemaan, tervehtii pientä lykkäystä ennen loppua. Mutta moni ei osannut päättää puoleen eikä toiseen, ennen kuin he olivat saaneet tyydyttävän vastauksen useampaankin kysymykseen ja varsinkin yhteen, jonka Ogle teki.
»Onko Bishop paneva mitään arvoa valtakirjalle, kun näytät sen hänelle?»
Nyt vastasi lordi Julian.
»Hänen käy varsin huonosti, jos hän yrittää väheksyä kuninkaan arvovaltaa. Ja vaikka hän yrittäisikin sitä, niin olkaa huoleti siitä, että hänen upseerinsa eivät voi tehdä muuta kuin vastustaa häntä yrityksessään.»
»Niin», sanoi Ogle, »se on totta.»