Mutta jos se panikin vaikenemaan sen veneen miehistön, niin nostatti se sen sijaan toisissa veneissä sitä vihaisemman, ankaramman ja sekaisemman sanatulvan. Jokaisessa veneessä olivat airot liikkumattomina veden yläpuolella ja miehet kiljuivat kirouksia laivaa kohti nousten hämmennyksissään seisomaan ja pyytäen taivasta ja helvettiä ilmoittamaan heille, kuka mielipuoli oli päässyt heidän tykkiensä kimppuun.
Aivan heidän keskelleen tuli kolmas laukaus murskaten toisen veneen hirvittävällä seurauksella. Tuli taas hetken kaamea hiljaisuus ja sitten syntyi hirvittävä sekamelska, huutoa ja kirouksia ja airojen läiskettä espanjalaisten merirosvojen koettaessa hajaantua joka taholle. Toiset pyrkivät maihin toisten yrittäessä soutaa suoraan laivalle ottamaan selkoa siitä, missä vika oli. Ei voinut enää olla puhettakaan siitä, ettei vikaa ollut, ja että se oli arveluttavan suurikin, varsinkin kun heidän väitellessään, kiroillessaan ja raivotessaan tuli, vielä kaksi laukausta kolmannen veneen turmioksi.
Päättäväinen Ogle teki määrätietoista työtä, joka täydelleen osoitti, ettei hän turhan vuoksi väittänyt tietävänsä jotakin tykin käytöstä. Hämmennyksissään olivat espanjalaiset suuresti helpottaneet hänen työtään kerääntymällä veneineen aivan yhteen.
Neljännen laukauksen perästä he eivät enää olleet eri mieltä. Kuin yhteisestä päätöksestä he hajaantuivat tai ainakin yrittivät tehdä niin, sillä ennen kuin he ennättivät sen suorittaa, oli uponnut kaksi venettä lisää.
Kolme jäljellejäänyttä venettä lähti, välittämättä vähääkään niistä onnettomista tovereistaan, jotka henkensä edestä taistelivat meressä, kiireen kaupalla laivaveistämöä kohti.
Jos espanjalaiset eivät käsittäneet mitään koko jutusta, niin ymmärsivät onnettomat saaren asukkaat siitä vielä vähemmän, kunnes näkivät Espanjan lipun, ikään kuin selvittääkseen heidän järkeään, laskeutuvan alas fregatin suunnastasta ja Englannin lipun kohoavan sen tilalle. Sittenkin he jäivät vielä epätietoisiksi, ja pelokkain silmin he näkivät vihollistensa palaavan maihin, jolloin nämä ehkä outojen tapausten ärsyttäminä hyökkäisivät uudelleen heidän kimppuunsa.
Mutta Ogle jatkoikin todisteinaan siitä, että hänen tykistökokemuksensa ei ollut eilistä laatua. Hänen ammuksensa lensivät yhä pakenevia espanjalaisia kohti. Viimeinen vene lensi säpäleiksi juuri kun se pääsi siltaan, ja sen jäännökset peitti sillan särkynyt rappaus.
Se oli kaapparimiehistön loppu, miehistön, joka tuskin kymmentä minuuttia aikaisemmin oli laskenut, kuinka monta kolikkoa kukin saisi siitä ryöstösaaliista, jonka he olivat laivaansa lähettäneet.
Tuskin parikymmentä eloonjäänyttä pääsi rantaan. Kun ei minulla ole käytettävänäni mitään tietoa heidän kohtalostaan, niin en pysty sanomaan, oliko heillä syytä onnitella itseään pelastumisensa johdosta. Tietojen puute on sinänsä varsin kaunopuheinen. Tiedämme, että heidät vangittiin heti maihin tultuaan, ja ottaen huomioon sen pahan, mitä he olivat tehneet, heillä oli varmaankin täysi syy pahoitella pelastumistaan.
Salaperäinen apu, joka yhdennellätoista hetkellä oli tullut kostamaan espanjalaisille ja pelastanut saarelle heidän kiristämänsä satatuhatta kolikkoa, oli vielä selvittämättä. Niiden merkkien perusteella, mitä Cinco Llagas oli antanut, ei ollut epäilystäkään, että alus oli ystävien käsissä. Mutta keitä, kysyivät Bridgetownin asukkaat toisiltaan, olivat ne miehet, jotka pitivät laivaa hallussaan, ja mistä he olivat tulleet? Ainoa mahdollinen selitys hipoi sangen läheltä totuutta. Päättäväinen joukko saaren asukkaita oli varmaan yön aikana tunkeutunut laivaan ja ottanut sen haltuunsa. Nyt oli vain saatava tarkka selvyys siitä, keitä nämä salaperäiset pelastajat olivat, jotta heille voitaisiin osoittaa sitä kunnioitusta, jonka he niin suuressa mitassa ansaitsivat.