Kapteeni Blood mutristi huuliaan.
»Asialla on vaikeutensa», sanoi hän hitaasti.
»Pelkäsin sitä.» Don Diego huokaisi taas ja nousi seisomaan. »Älkäämme sitten puhuko siitä sen enempää.»
Vaaleansiniset silmät tarkkasivat häntä kuin teräsvasamat.
»Eihän teitä pelottane kuolema, Don Diego?»
Espanjalainen nosti päätään ylpeästi ja hänen kulmansa vetäytyivät ryppyyn.
»Kysymyksenne on loukkaava, sir.»
»Asetan siinä tapauksessa kysymyksen toisin — ehkäpä hieman onnistuneemmassa muodossa. Tahdotte tietenkin mielellänne elää?»
»Ah, siihen voin vastata. Haluan elää ja vielä hartaammin haluan, että poikani eläisi. Mutta elämänhaluni ei ole tekevä minua pelkuriksi teidän iloksenne, herra mestari-ivaaja.» Se oli ensimmäinen kerta, jolloin hän osoitti merkkiäkään suuttumuksesta tai kiivastumisesta.
Kapteeni Blood ei vastannut heti. Kuten aikaisemminkin istuutui hän taas pöydän kulmalle.