Pariisilainen katseli häntä hetkisen, nousi sitten äkkiä pystyyn ja siirsi miekkansa kantimen takaisin tavalliselle kohdalleen. Hänen otsansa meni synkkiin ryppyihin, mistä käskynhaltija päätti, ettei hänen ehdotuksensa herättänyt tyydytystä.
— Monsieur, virkkoi pariisilainen hyvin kylmästi sellaisen miehen tapaan, jonka mielessä alkaa viha herätä, — sallikaa minun sanoa teille, että olen ensimmäistä kertaa eläissäni missään sellaisessa puuhassa, johon on sekautunut naisia — ja olen lähes nelikymmenvuotias. Tämä tehtävä, sen voin teille vakuuttaa, ei ollut mieleiseni. Ryhdyin siihen sen tähden, että sotilaana, jolle oli annettu määräys, en kovaksi onnekseni voinut siitä kieltäytyä. Mutta minä aion, monsieur, pitää tiukasti kiinni saamieni käskyjen sanamuodosta. Jo tähän mennessä olen nähnyt vaivaa enemmän kuin kylliksi tämän neidon asioissa. Te olette kuullut sanomani. Minä vietän tämän päivän Grenoblessa ja nautin hyvin ansaittua lepoa. Tähän aikaan huomenna olen valmis lähtemään paluumatkalle. Silloin on minulla kunnia saapua uudelleen luoksenne saadakseni teiltä neiti de La Vauvrayen huostaani. Odotan, että hän on täällä luonanne valmiina lähtemään mukaani huomenna puolenpäivän aikaan.
Hän kumarsi, heilauttaen töyhtöhattuaan ja olisi poistunut samassa, mutta käskynhaltija pidätti häntä.
— Monsieur, monsieur, huudahti käskynhaltija surkeasti peloissaan, — te ette tunne Condillacin leskimarkiisitarta.
— Enpä tietenkään. Entä sitten?
— Entä sitten? Jos tuntisitte hänet, niin tietäisitte, ettei hän ole talutettava nainen. Voin kyllä kuningattaren nimessä käskeä häntä luovuttamaan neiti de La Vauvrayen. Mutta hän vastustaa minua.
— Vastustaa teitä? kertasi Garnache, katsellen otsa rypyssä silmiin tätä lihavaa miestä, jonka kiihtymys oli myös saattanut nousemaan pystyyn. — Vastustaa teitä — teitä, Dauphinén käskynhaltijaa? Te laskette leikkiä.
— Mutta varmasti hän tekee niin, intti toinen kiihkeästi. — Odotatte turhaan näkevänne tyttöä huomenna, jollette itse mene Condillaciin häntä noutamaan.
Garnache suoristautui, ja hänen vastauksensa sävy oli lopullisen jyrkkä.
— Te olette tämän maakunnan kuvernööri, monsieur, ja tässä asiassa on teillä lisäksi kuningattaren erityinen valtuutus — niin, olette saanut hänen määräyksensä. Nämä minun teille esittämäni käskyt te suoritatte osoittamallani tavalla.