— Marius tulee kanssasi kävelylle huomenna, jos ilma on kaunis. Mieti siihen mennessä sanojani!

— Jääkö tuo mies tänne, madame? kysyi tyttö, turhaan koettaen pitää ääntään pelottomana.

— Ulommassa etuhuoneessa on hänen paikkansa, mutta kun tämän huoneen avain on hänen puolellaan ovea, voi hän tulla sisään milloin haluaa tai milloin luulee olevan siihen syytä. Jos hänen näkemisensä vaivaa sinua, niin voit sitä karttaaksesi sulkeutua tuonne omaan huoneeseesi.

Mies seurasi markiisitarta paljaan lattian poikki ja piti hänelle ulompaa ovea auki.

Virkkamatta enää mitään markiisitar poistui, ja vartija kuuli hänen askeleensa, kun hän sipsutteli alaspäin kivisiä kiertoportaita myöten. Lopuksi sulkeutui pihalle vievä ovi paukahtaen, ja avaimen kitinä ilmaisi palkkasoturille, että hän ja hänen vartioitavansa olivat molemmat teljetyt Condillacin linnan torniin.

Jäätyään yksin etuhuoneeseen Valérie meni ikkunan ääreen ja vaipui hervottomana tuoliin.

Hän oli voimakassieluinen, ylevämielinen tyttö, mutta tänä iltana näytti toivo tukahtuneen hänen rinnassaan. Myös Florimond tuntui hylänneen hänet. Hän oli joko unohtanut hänet tai kuollut. Kuinka asianlaita todellisuudessa oli, siitä hän ei paljoa välittänyt. Tieto siitä, kuinka ehdottomasti hän oli markiisitar de Condillacin ja tämän pojan vallassa, täytti hänen mielensä niin, ettei sinne mahtunut mitään muuta.

Häneltä pääsi huokaus. Jos Garnache olisi säästynyt, olisi Valérie saanut rohkeutta, sillä Garnachessa oli jollakin lailla tarmoa ja rohkeutta niin paljon, että häneen voi turvautua ahdingon hetkinä. Hän oli taaskin kuulevinaan reippaan, metallisen äänen: — Oletteko tyytyväinen, madame? Oletteko nähnyt rohkeita tekoja kylliksi yhden päivän osalle?

Ja sitten kuului keskellä hänen haaveilujaan juuri hänen uneksimansa ääni niin äkkiä, niin luonnollisena ja elävänä, että hän hätkähti ja oli vähällä kirkaista.

— Mademoiselle, se lausui, — pyydän, ettette tyyten menetä rohkeuttanne. Olen palannut työskentelemään siinä tehtävässä, jonka hänen majesteettinsa kuningatar käski minun suorittaa, ja minä suoritan sen tuosta naarastiikeristä ja hänen penikastaan huolimatta.