Poika punastui muistaessaan, kuinka vähän hänellä enää oli jäljellä Josefin antamia rahoja. Crispin näki sen ja arvasi oikein sen merkityksen. Hän veti taskustaan kukkaron, jota oli kantanut, ja laski sen tyynesti pöydälle. »Siinä on viisikymmentä karolusia. Sen pitäisi riittää matkaasi varten Ranskaan. Jää hyvästi tapaamiseemme asti Calais'ssa.»

Ja antamatta tilaisuutta pojalle lausua vastenmielistä kiitosta, hän lähti nopeasti huoneesta.

Tunnin kuluttua hän oli satulassa ja hänen hevosensa pää oli käännettynä vielä kerran pohjoiseen.

Hän ratsasti Newportin läpi noin kolme tuntia myöhemmin, pysähtymättä. Korpin majatalon oven edessä seisoivat matkavaunut, joihin hän ei edes vilkaissut.

Aivan hiuskarvan varassa riippuu toisinaan ihmisen koko tuleva elämä. Yhtä paljon saattaa riippua katseestakin, sillä ellei Crispin sinä aamuna olisi tarkannut edessään olevaa harmaata maantietä, vaan olisi sattunut vilkaisemaan sivulleen ratsastaessaan Korpin ohi Newportissa ja nähnyt Ashburnien kilven ajopelien kyljessä, hän olisi varmasti pysähtynyt. Ja jos hän olisi sen tehnyt, olisi hänen kohtalonsa kulkenut aivan toisia latuja, kuin mihin hän sitä itse tietämättään parhaillaan oli ohjaamassa.

Kolmaskolmatta luku

Josefin Lontoon-matkan aiheuttajana oli luonnollinen halu saada varmuus siitä, että Crispin oli joutunut sen verkon pauloihin, jonka hän niin ovelasti oli laskenut, ja ettei hän enää häiritsisi heitä Marleigh'n linnassa. Siinä tarkoituksessa hän lähti Sheringhamista Crispinin lähdön jälkeisenä päivänä.

Cynthia ei ollut niinkään vähän hämmästynyt siitä sekasorrosta, jossa hän seuraavana aamuna oli tavannut isänsä talon. Kenneth oli lähtenyt. Hän oli lähtenyt keskellä yötä ja ilmeisen kiireesti ja äkkiarvaamatta, sillä edellisenä päivänä ei ollut ollut mitään puhetta hänen lähdöstään. Hänen isänsä oli vuoteessa haavan vuoksi, joka aiheutti hänelle kuumeen. Heidän palvelijansa olivat kaikki sairaita ja kuljeskelivat tylsinä ja tolkuttomina talossa, kasvot kalpeina ja silmät sameina. Cynthian tullessa alas oli hallissa täydellinen sekamelska ja yhden seinälaudoista hän huomasi olevan vasta halkaistun.

Hitaasti kypsyi hänessä ajatus, että hallissa edellisenä iltana oli taisteltu, mutta syytä siihen hän ei saattanut keksiä. Hän tuli vihdoin siihen päätökseen, että miehet olivat juoneet vankasti ja humaltuessaan tulleet riitaisiksi ja että riidan ratkaisijana oli käytetty miekkaa.

Hän koetti sitten saada Josefilta selitystä asiaan ja Josef, sukkelapäinen roisto kun oli, valehteli hänelle vallan taitavasti. Hän keitti kokoon varsin uskottavan jutun, jonka hän perusti Cynthian tuntemaan sopimukseen Crispinin ja Kennethin välillä.