»Oh, hyi, hyi, master Stewart!» huohotti hän naurun lomassa. »Mitä arvelettekaan kunnianarvoisain vanhempainne sanovan, jos kuulisivat poikansa sotaiset eleet ja rumat sanat.»
»Ja mitä luulette, että kuningas sanoisi teidän humalaisesta raukkamaisuudestanne», kuului tulinen ja varomaton vastaus. »Raukkamaisuutta, sanon minä», kertasi hän ja sulki silmäykseensä koko seuran.
Nauru taukosi heti, kun Kennethin loukkaus oli selvinnyt heidän sameissa aivoissaan. Hetken vallitsi hiljaisuus, aivan kuin myrskyn edellä luonnossa. Sitten hyökkäsi kuin yhteisestä sopimuksesta koko tusina miehiä Kennethin kimppuun.
He tekivät ruman työn, mutta he olivat juoneet runsaasti, eikä Kennethillä ollut ainoatakaan ystävää heidän joukossaan. Silmänräpäyksessä olivat he vetäisseet hänet lattiaan ja purivat ja potkivat häntä. He repivät hänen asetakkinsa raa'asti auki ja Tyler otti hänen povitaskustaan saman kirjeen, joka oli aikaansaanut koko tämän häpeämättömän näytöksen.
Mutta ennen kuin hän ehti edes aukaista sitä, kaikui huoneessa käskevästi ja kovasti: »Seis!»
Temmellys taukosi, ja kaikki kääntyivät katsomaan puhujaa. Pitkä, laiha, nahkatakkiin ja leveälieriseen, sulkatöyhtöiseen hattuun pukeutunut mies astui hitaasti esiin.
»Krouviritari», huudahti eräs, ja »eläköön Red Hillin sankari» kohosi ilmoille. Sillä huolimatta hänen karskista ulkomuodostaan ja vastenmielisistä tavoistaan ei armeijassa ollut ainoatakaan elostelijaa, jolle hän ei olisi ollut rakas. Kun hän nyt lähestyi heitä, sai hänen kylmä ja käskevä käytöksensä heidät heti vaikenemaan.
»Antakaa minulle tuo kirje», hän sanoi ankarasti Tylerille.
Hämmästyneenä epäröi Tyler hetken Crispinin odottaessa käsi ojolla. Turhaan katseli edellinen ympärilleen hakien apua tai neuvoa. Sitä ei kuulunut mistään, sillä jokainen hänen mellastustovereistaan oli vetäytynyt äänettömänä taaksepäin.
Nähdessään, ettei saanut apua mistään, ja koska hänellä ei ollut pienintäkään halua joutua riitaan Crispinin kanssa, hän antoi kirjeen pyytäjälle pahasti irvistäen. Kumartaen miellyttävästi ja kiittäen pilkallisin katsein kääntyi Crispin kantapäillään ja poistui kapakasta yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.