»Niin tulee tapahtumaan», virkkoi Sakr-el-Bahr uskaltamatta puhua enempää ja salaten mielipahaansa.
Aivan pian senjälkeen hän lähti asiaa järjestämään antaen kuitenkin määräyksen, että Rosamund ja Lionel olivat pidettävät toisista vangeista erotettuina huomiseen myyntihetkeen asti, jolloin heidän kenties täytyisi siirtyä toisten joukkoon.
Marzak jäi isänsä seuraan Oliverin lähdettyä, ja pian tuli heidän luokseen pihalle Fenzileh — nainen, jonka monet väittivät tuoneen Algieriin eurooppalaiset Saatanan juonet.
Kahdeksas luku.
ÄITI JA POIKA.
Varhain aamulla, niin varhain, että šehad oli tuskin ehditty lukea, tuli Bisken-el-Borak paššan luo. Hän oli vastikään astunut maihin kaleerista, joka oli tavoittanut espanjalaisen kalastajavenheen. Venheessä oli ollut eräs nuori maurilainen, joka oli tuotu Algieriin. Nuorukaisen kertomat uutiset olivat niin tärkeät, että orjat olivat taukoamatta soutaneet kaksikymmentä tuntia Biskenin alusta, hänen laivastonsa komennusalusta, tuodakseen hänet kotiin niin pian kuin suinkin.
Maurilla oli serkku — kristityksi käännytetty kuten hän itsekin ja, kuten näytti, yhä muslim sydämeltään — joka palveli Espanjan kruunun rahastossa Malagassa. Tämä mies tiesi varustettavan matkaan kaleeria, jonka oli määrä kuljettaa Napoliin sikäläisen linnaväen palkan maksuun tarvittavaa kultaa. Säästäväisyyssyistä ei tälle kaleerille annettu mukaan saattelijoita, vaan sen piti kulkea lähellä Euroopan rannikkoa ollakseen siten turvassa merirosvojen hyökkäyksiltä. Pidettiin todennäköisenä, että se lähtisi matkaan viikon kuluessa, ja mauri oli lähtenyt heti tuomaan sanaa algierilaisille veljilleen, jotta he voivat katkaista siltä tien ja vallata sen.
Asad kiitti nuorta mauria hänen tuomistaan tiedoista, käski antaa hänelle suojaa ja hoitoa ja lupasi hänelle sievän osan saaliista, jos aarrekaleeri saataisiin kaapatuksi. Sitten hän kutsutti luokseen Sakr-el-Bahrin, ja Marzak, joka oli ollut keskustelua kuulemassa, lähti kertomaan siitä äidilleen. Fenzileh joutui raivoihinsa, kun poika kertoi, että Sakr-el-Bahria oli kutsuttu ottamaan vastaan tämän uuden retken päällikkyyttä, mikä osoitti, että kaikki hänen ovelat vihjauksensa ja kiihkeät varoituksensa olivat menneet ihan hukkaan.
Marzak kintereillään hän syöksyi kuin raivotar pimennettyyn huoneeseen, jossa Asad oli levollaan.
»Mitä kuulenkaan, herrani?» huusi Fenzileh, ääneltään ja eleiltään pikemmin eurooppalaisen äkäpussin kuin alistuvaisen itämaisen orjattaren kaltaisena. »Lähteekö Sakr-el-Bahr tosiaankin retkelle Espanjan kruununrahaston kaleeria vastaan?»