Rosamund keskeytti hänen puheensa tuimasti ensimmäisen kerran.
»Solvaatteko vainajaa?»

»Kärsivällisyyttä, rouvani», käski Oliver. »Minä en solvaa ketään.
Puhun totta kuolleesta, jotta kaksi elävää ihmistä toden tietäisivät.
Kuule siis minua loppuun asti! Olen odottanut kauan ja kokenut sangen
paljon toivoessani tilaisuutta saada teille tämän kertoa.

Tuo pelkuri siis otaksui minun voivan käydä itselleen vaaralliseksi ja päätti poistaa minut tieltään. Hän sai aikaan, että minut ryöstettiin eräänä iltana ja vietiin alukseen, jonka oli määrä kuljettaa minut Berberiaan orjaksi myytäväksi. Sellainen on katoamiseni todellinen tarina. Ja murhaaja, jota olin pitänyt ystävänäni ja suojannut omaksi katkeraksi vahingokseni, käytti vielä enemmänkin hyväkseen minun poistumistani. Jumala tietää, oliko sellaisen hyödyn toivo kenties hänen erikoisena houkutuksenaan. Hän sai aikanaan haltuunsa omaisuuteni, voittipa vihdoin puolelleen sen uskottoman naisenkin, joka oli ollut kerran kihlattu morsiameni.»

Vihdoin Rosamundille kävi sietämättömäksi se jäinen kärsivällisyys, jota hän oli tähän saakka kuunnellessaan osoittanut. »Sanotteko… että Lionel…?» aloitti hän äänellä, joka oli tukehtua närkästykseen.

Silloin Lionel vihdoin puhui suoristautuen jäykkään, pystyyn asentoon. »Hän valehtelee!» huusi hän. »Hän valehtelee, Rosamund! Älä hänestä välitä!»

»Enhän välitäkään», virkkoi Rosamund kääntyen toisaalle.

Sakr-el-Bahrin tummiin kasvoihin tulvahti veri. Hetkisen hänen katseensa seurasi parin askelen päähän väistyvää Rosamundia, ja sitten niiden kiivas lieska suuntautui Lioneliin. Hän astui vaieten miehen luo, kasvoissa niin uhkaava ilme, että Lionel peräytyi uuden kauhun vallassa.

Sakr-el-Bahr tarttui veljensä ranteeseen puristaen sen kuin teräksiseen kahleeseen. »Meidän täytyy kuulla tänä iltana totuus, vaikka se olisi puristettava sinusta ilmi hehkuvin pihdein», virkkoi hän hampaittensa lomitse.

Hän veti Lionelin keskelle kattotasannetta ja piti häntä siinä Rosamundin edessä pakottaen hänet ranteesta puristaen kyyristyneeseen asentoon.

»Tiedätkö, kuinka nerokas on maurien kidutusmenetelmä?» kysyi hän. »Kotimaassa lienet kuullut piinapenkistä ja pyörästä ja peukalopihdeistä. Ne ovat hekuman ja ilon välineitä verrattuina niihin, joita Berberia on keksinyt jäykkien kielenkantojen kirvoittamiseksi.»