"Tässä on Buonterzo. Hän on marssinut niin nopeasti Firenzuolasta, että hän tässä voi sallia itselleen lepohetken, olipa hänen tarkoituksensa mikä hyvänsä."
Carmagnola, hyvinvoipa ja itsestään perin varma nuori mies, keskeytti:
"Hänen asemansa on siksi hyvä, ettemme voi hyökätä tasangolta."
"Keskeytätte minut, Francesco." Facinon ääni oli viileä. "Tarkoitukseni ei olekaan hyökätä rintamaa vastaan, aion vain suorittaa valehyökkäyksen. Suunnitelmani on seuraava: Ja'an armeijan kahteen taistelujoukkoon. Toista, jonka muodostaa osa miliisiä, ranskalainen ratsuväki ja Koenigshofenin keihäsmiehet, komennatte te, Francesco. Marssitte suoraan Aggazanoon aivan kuin aikoisitte hyökätä. Näin kiinnitätte Buonterzon huomion puoleenne. Minä taas lähden toisen joukon kanssa Travoon ja sieltä yli kukkulain Buonterzon selkään. Tällä hetkellä muuttuu valehyökkäyksenne todelliseksi ja Buonterzo on kiikissä, tekipä hän mitä hyvänsä."
Upseerit murisivat hyväksyvästi. Facino katseli heitä kutakin vuoronsa jälkeen ja hymyili. "Edellytykset tämän liikkeen onnistumiseksi ovat mitä parhaimmat."
Tällä hetkellä rohkeni Bellarion, shakinpelaaja ja jalon sotataidon opiskelija, lausua arvostelunsa.
"Suunnitelman ainoa heikkous on siinä, että oletetaan Buonterzon viipyvän tuossa asemassa siksi kunnes liike saadaan suoritetuksi."
Carmagnola haukkoi henkeään ja tuijotti samaten kuin Cadillac ja Koenigshofenkin suuttuneena ja hämmästyneenä nuorukaista. Facino päästi äänekkään naurun.
Werner von Stoffel, josta Bellarion jo Abbiategrassossa oli saanut hyvän ystävän, ei ilmaissut tunteitaan millään tavalla. Facino jatkoi tuokion kuluttua tilanteen selostamista.
"Me varmistaudumme asiasta pitämällä kiirettä. Liike suoritetaan niin nopeasti, ettei hän ehdi siirtyä. Levon tarve juuri on saanut hänet valitsemaan tuon aseman." Hän nousi. "Lähtekäämme. Yksityiskohdat saa kukin teistä suunnitella itse. Pääasia on, että nopeasti pääsemme liikkeelle. Leiri ja kuormasto jätetään tänne, niin että voimme marssia esteettömästi."