Carmagnola tiedoitti täydellisestä voitosta ja suurenmoisesta sotasaaliista.
"Entä Bellarion?" kysyi Facino pahaa aavistaen.
Carmagnola kertoi metsikössä tavatuista ruumiista, ja murheellinen
Stoffel lisäsi erään haavoittuneen sveitsiläisen ilmoittaneen,
että viholliset armotta olivat surmanneet kaikki. Epäilemättä oli
Bellarionkin kaatunut.
Facino antoi päänsä painua. Uurteet hänen kasvoissaan syvenivät.
"Tämä oli hänen voittonsa", lausui hän hitaasti, surullisesta "Hän laati taistelusuunnitelman, joka toteutettiinkin kiitos hänen uhrautuvaisuutensa ja urheutensa." Hän kääntyi Stoffeliin, joka ennen muita oli ollut Bellarion ystävä. "Ottakaa tarpeellinen määrä miehiä mukaanne ja etsikää käsiinne hänen ruumiinsa. Tuokaa se Milanoon. Koko kansa on kunnioittava halien muistoaan."
IX luku.
DE MORTUIS.
Monet miehet ovat niittäneet kunniaa ja mainetta vasta kuolemansa jälkeen. Niin oli käydä Bellarioninkin.
Rehellinen Facino ei suinkaan olisi kadehtinut nuorukaista, jos tämä olisi ratsastanut hänen rinnallaan Milanoon suosion- ja kunnianosoitusten tervehtimänä. Mutta Facinokaan ei osannut edeltäkäsin arvata sellaista hurjaa riemastusta, joka tuntui kansan vallanneen, kun saatiin kuulla Travon voitosta. Tuskinpa oli Milano koskaan aikaisemmin ollut niin hulluna ilosta kuin nyt, voitokkaan kondottierin ratsastaessa kaupunkiin. Tuo humu olisi hyvinkin voinut panna nuoren miehen pään pyörälle.
Facino palasi Milanoon kaksi päivää taistelun jälkeen. Kaikki iloitsivat, kurjimmasta rääsyläisestä aina herttuaan saakka, mutta kuitenkin oli Gian Maria valmis heti arvostelemaan Facinon toimintaa.