Bellarion oli pukenut ylleen Boucicaultilta saamansa varustuksen, kypärää lukuunottamatta. Hän ei ollut tottunut teräspäähineeseen. Itse tappelusta hän pysytteli syrjässä, sillä ihmisen tappaminen kauhistutti häntä, mutta lopulta käytiin kuitenkin hänenkin kimppuunsa. Juuri kun Vignaten väki alkoi viskata aseitaan maahan, syöksyi muuan ratsumies, jonka suippo kypärä sai hänet näyttämään suurelta petolinnulta, eteenpäin vihollisrintamasta, suoraan kohti Bellarionia, joka ei suinkaan tahtonut asettua esteeksi hänen tielleen. Bellarion kiskaisi ratsunsa sivulle, mutta joutui suoraan keihään eteen. Ratsumiehen rynnistäessä ohi, nosti hän tapparansa ja antoi sen pudota vihollisen päähän. Mies keikahti ääntä päästämättä maahan.
Bellarion laskeutui satulasta ja nosti kypärän kaatuneen päästä. Raitis ilma sai ratsumiehen heti toipumaan. Ritaritapojen mukaisesti oli hän nyt Bellarionin vanki. Taistelu oli päättynyt. Lyhdyillä varustettuja sotilaita liikkui kentällä ja hiukan myöhemmin tulla tömisti viiteensataan nouseva vihollislauma Facinon sotilaitten kaitsemana Pavoneen, kylän asukkaitten suureksi hämmästykseksi. Kahden burgundilaisen saattamana kuljetti Bellarion vankinsa miesjoukon läpi.
Vasta päämajassa saatiin senverran valoa, että vanki ja voittaja saattoivat tuntea toisensa. Bellarion purskahti nauruun nähdessään saaliinsa mustanpuhuvat kasvot ja raivosta vaahtoavan suun.
"Sinä kapinen koira! Möit itsesi enimmän tarjoavalle. Jos olisin tuntenut sinut heti, olisin antanut sinun repiä kurkkuni mieluummin kuin olisin antautunut."
Facino, jonka kipeä jalka pakotti hänet istumaan nojatuolissa, ja Carmagnola, joka juuri oli astunut huoneeseen ilmoittaakseen taistelun päättymisestä, silmäilivät kummastuneina raivoavaa Vignatea. Bellarion vastasi sillävälin:
"En ole koskaan ollut kaupan. Olin herrani Facinon uskollinen palvelija saapuessani luoksenne Alessandriaan."
Vignate katsoi häntä pitkään.
"Jopa oli temppu?" Hän ei jaksanut käsittää niin suurenmoista kekseliäisyyttä. "Ette siis olekaan onnensoturi Farfalla?"
"Nimeni on Bellarion."
"Silmänkääntäjän nimi, petkuttajan ja ovelan rengin nimi." Hän siirsi katseensa hymyilevään Facinoon. "Näinkö te taistelette, Facino?"