"Koska olen vain ihminen, olen hieman pahansuopa."
"Siinäkö kaikki? Onko ilkeytenne niin suuri, että saatatte nauraa vihollisen kepposelle, monen päivän työn tuhoutumiselle?" Ja koroittaen äänensä syyttäväksi hän jatkoi: "Te tiesitte! Te tiesitte, että sillat revittäisiin tänä yönä! Itsehän sitä ennustitte. Mistä sen tiesitte?"
"Mitä tarkoitatte, madonna?" huudahti hämmästynyt Carmagnola. Vaikka hän vihasikin Bellarionia, ei hän voinut epäillä tätä niin katalaksi kuin neito vihjaisi.
"Ettei minulla ole ollenkaan järkeä", sanoi Bellarion halveksivasti.
Ja nyt piti tietysti säikähtyneen ja kiivaan Bellunonkin pistää nenänsä asiaan.
"Madonna tarkoittaa, että te olette myynyt meidät Montferratin
Theodorelle."
"Tarkoitatteko tekin sitä, Belluno?" Bellarionin ääni kajahti oudon kovana ja Belluno tunsi kylmiä väreitä selässään. "Suu puhtaaksi, mies! Jos saliinkin naisen tehdä vihjauksia, vaadin jokaiselta mieheltä suoraa puhetta. Tämä asia on selvitettävä heti!"
Belluno voitti pelkonsa ja kieltäytyi peruuttamasta väitettään.
"On aivan selvää", sanoi hän vihaisesti, "että meidät on petetty."
"Kuinka niin?" Bellarionin viha lauhtui. "Ettepä näy tuntevan ammattianne. Luuletteko, että markiisi Theodoren asemassa oleva sotapäällikkö laiminlöisi vakoojien lähettämistä vihollisen läheisyyteen? Jos todella olette niin typerä, täytynee minun alentaa teidät tavalliseksi sotilaaksi."