"Lähettiä, ystäväni, ei löydetä niinkään helposti. Muuten, viimeisten kahden viikon kuluessa ei ole tapahtunut mitään niin tärkeätä, että sitä välttämättä olisi tarvinnut ilmoittaa ruhtinattarelle."
"Siitäpä olisi pitänytkin ilmoittaa, aivan välttämättä, Ymmärrättehän, että juuri tuo vaikeneminen huolestutti hänen korkeuttaan."
Casalelainen herrasmies nojautui taapäin ja tuki kyynärpäitään turpeisiin, punaisiin käsiinsä. Hän tuijotti Bellarionia ylpeästi.
"Kovinpa olette tärkeä, nuori mies. Onko ruhtinatar ottanut teidät uskotukseen?"
Bellarion oli valmistautunut tuohon kysymykseen. "Olen palatsin virkailijoita ja joudun tehtävieni vuoksi paljon tekemisiin ruhtinattaren kanssa."
Roima valhe, mutta sellainen, että hän tarpeen vaatiessa saattoi sitä jatkaa.
Barbaresco nyökkäsi hitaasti.
"Entä mitä on ruhtinatar teille?"
Bellarion hymyili hiukan loukkaantuneesti.
"Miksi tuollaista kysytte?"