Tuon lapsen silmien viaton ilme se sillä hetkellä saattoi minut nolostumaan ja pani minut vapisemaan ajatellessani, kuinka halpaa olisi menettelyni, jos sallisin, että minut löydetään sieltä ja hänen nimensä sotketaan omaani. Lausumatta sanaakaan liikahdin vetääkseni verhon syrjään, mutta hän tarttui märkään hihaani ja pidätti minua.
»Mitä aiotte tehdä, monsieur?» hän huudahti hätääntyneenä. »Teidät voidaan nähdä.»
»St, lapsi!» varoitin. »Parempi niinkin, jos sikseen tulee.»
Samassa vetäisin verhon syrjään ja työnsin ikkunapuoliskot auki. Hän jäi seisomaan huoneeseen, katsellen minua kasvot valjuina ja silmissä tuskaisa, hämmentynyt ilme.
Loin häneen vielä viimeisen silmäyksen noustessani hänen parvekkeensa reunalle. Sitten laskeuduin alas samalla tavoin kuin olin sinne kavunnut. Riipuin käsieni varassa ja hapuilin jalkoineni alemman ikkunan ylälautaa, kun korvani alkoivat äkkiä humista. Vilahdukselta näin valkean olennon, joka kumartui eteenpäin parvekkeen reunalta; sitten tuntui verho laskeutuvan silmieni eteen; tunsin putoavani; kuului kuin myrskytuulen suhahdus; sitten — ei mitään.
V
VARAKREIVI DE LAVÉDAN
Kun tulin tajuihini, huomasin olevani vuoteessa upeassa, tilavassa ja aurinkoisessa huoneessa, jota en ollenkaan tuntenut. Joitakuita sekunteja makasin tyytyväisesti hiljaa, välittämättä vähääkään ympäristöstäni. Katseeni lipui verkkaisesti pitkin tämän aistikkaasti sisustetun salin hauskaa kalustoa, osuen vihdoin laihaan kumaraiseen mieheen, joka seisoi selin minuun päin, käsitellen jonkun matkan päässä olevalle pöydälle asetettuja pulloja.
»Halloo, mestari!» puhuttelin häntä ja koetin samalla liikahtaa. Mutta se puristi huuliltani tuskanparahduksen. Vasen olkapääni oli turta ja hellä, mutta oikeassa jalassa oli äkillinen liikkeeni synnyttänyt ankaraa kipua.
Kuullessaan huudahdukseni pyörähti pöydän ääressä puuhaileva kuihtunut pikku mies äkkiä ympäri. Hänellä oli petolinnun kasvot, jotka olivat keltaiset kuin louisdor-kolikko, iso kyömynenä ja sysimustat silmät, jotka katselivat minua juhlallisesti. Suu oli ainoa miellyttävä piirre näissä kasvoissa, jotka muutoin olisivat näyttäneet ilkeiltä; siinä kuvastui hyväntuulisuus. Mutta kauan en saanut tarkastaa häntä, sillä samalla kun hän kääntyi, kuului vuoteeni vieressä toinenkin henkilö liikkuvan ja katseeni siirtyi sinne päin. Minua lähestyi komeapukuinen ja harvinaisen pitkä herrasmies.