Jean oli liian kiihtynyt vastatakseen kohteliaasti. Hänen katseensa siirtyi Finckenistä Rosenblattiin, hänestä Knäppleen ja tästä taas yksityisdosenttiin, joka hyöri Luciennen ympärillä; sitten kumartui hän hieman rouva Rosenblattin puoleen:
— Vain naisten kautta voi saksalainen kansallisuus saavuttaa sen hienostumisen määrän, mikä siltä vielä puuttuu, rouva hyvä. Sillä on takeita siitä…
— Kiitos kaunis! vastasi kolme herraa.
Rouva Knäpple, raivostuneena rouva Rosenblattille osotetusta kohteliaisuudesta, huusi:
— Mikä suunnitelma teillä sitten on, hyvä herra, pudistaaksenne saksalais-ikeen niskoiltanne.
— Ei minulla mitään sellaista ole.
— No, mitä sitten haluatte?
En mitään, hyvä rouva. Minä kärsin.
Silloin puuttui puheeseen toinen elsassilaisista taiteilijoista, keltapartainen maalaaja, joka ulkomuodoltaan oli kuin joku Giotton oppilas ja koko pöytäseura kurkottautui hänen puoleensa:
— Minä en ole kuin herra Oberlé, joka ei mitään pyydä. Hän on vasta tullut maahan pitkän poissa-olon jälkeen. Jos hän asuisi täällä jonkun aikaa, tulisi hän toisiin johtopäätöksiin. Me muut, Elsassin nuori polvi, me, jotka elämme yhteydessä kolmensadantuhannen saksalaisen kanssa, olemme nähneet, että on ero olemassa ranskalaisen ja saksalaisen sivistyksen välillä. Omamme on meille mieluisampi; eikö tuo liene sallittua? Korvaukseksi uskollisuudestamme Saksaa kohtaan, korvaukseksi maksamistamme veroista ja sotapalveluksen suorittamisesta aiomme pysyä elsassilaisina. Ja sitähän ette halua ymmärtää. Me pyydämme, ett'ei meitä pidettäisi poikkeuslakien alaisina, tällaisessa piiritystilassa, jota jo on kestänyt kolmekymmentä vuotta; me pyydämme, ett'ei meitä kohdeltaisi ja hallittaisi kuin jotain »valtakunnan maata», kuten Kamerunia, Togo-landia, Uutta Guineaa, Bismarkin saaristoa tai Providencen saaria, vaan niinkuin Saksan keisarikunnan eurooppalaista maakuntaa. Me emme tyydy, ennenkuin saamme olla täällä meillä Elsassissa elsassilaisia, kuten baijerilaiset Baijerissa ovat baijerilaisia, niin kauan kuin vielä olemme voitetuita, jotka ovat herransa hyväntahtoisuudesta riippuvia. Siinä minun vaatimukseni!