— Annas kuulla!
— Eikö juuri hän ole selittänyt, ett'ei rupea hallitusalalle?
— Koska maa miellytti häntä enemmän, ja tyttäreni myös!
— Ei, ensi sijassa siksi, että hän on elsassilainen.
— Ei kuten me, sen takaan.
— Uudella lailla. Heidän täytyy elää saksalaisten keskellä, he saavat opetuksensa saksalaisissa kymnaaseissa, ja heidän tapansa rakastaa Ranskaa edellyttää enemmän kuntoa ja lujaluontoisuutta, kuin mitä meidän aikoina vaadittiin. Ajattelehan, että kolmekymmentä vuotta on kulunut!
— Niin tosiaan!
— Ja etteivät he ole nähneet tuota aikaa, että heidän rakkautensa on vain traditsioonia, mielikuvitusta, tai jotain, joka on veressä, ja että esimerkkejä unhotuksesta on lukuisasti heidän ympärillään.
— Jeanilta ei tosiaankaan ole tuota esimerkkiä puuttunut!
— Siksi täytyy tehdä hänelle oikeutta. Ajattele, että tyttäresi hänelle jouduttuaan perustaisi rikkaan ja mahtavan kodin… Upseeri ei koskaan tulisi asumaan Alsheimissa, ei edes kauan Elsassissa… Pian olisi hänestä vain nimi jäljellä …