— Ymmärsin.
Äiti koetti hymyillä, mutta se ei onnistunut tuo tuskaisen sielun ponnistus.
— Niin, eikö totta, hän huusi: »Mene!» Niinhän usein sanoo vieraille.
Hän tarkotti herra von Kassewitzia… Etkö luule?
Jean pudisti päätään.
— Mutta, rakkahani, eihän hän voinut muitakaan tarkottaa…
— Anteeksi, hän tarkotti minua.
— Oletko mieletön! Iso-isäsi ja sinä olette maailman parhaat ystävät!
— Niin olemmekin.
— Hän ei siis lie tahtonut ajaa sinua salista!
— Ei.