"Kyllä."
"Montako venettä?"
"Kymmenen."
"Taivas varjelkoon! Ja nousun ensimmäisenä päivänä! Tämäpä näyttää pahalta. Entä pato?"
"Tyhjä. George on parhaillaan siellä, mutta luulen, että Marshin suunnitelma korkata se onnistui sittenkin."
Cherry katsahti uteliaasti seuralaiseensa nähdäkseen, miten tämä suhtautui tilanteen huolestuttavaan muutokseen, sillä hän tiesi, mitä seuraisi, ellei käännettä, hyvin pikaista käännettä, tapahtuisi. Hilliardin myöntämän lainan järjestäminen tuottaisi suuria vaikeuksia, puhumattakaan musertavasta rahallisesta tappiosta ja muista lukemattomista ikävyyksistä, joita oli edeltäpäin mahdoton aavistaakaan. Entä mikä vaikutus olisi epäonnistumisella Boydin yksityisiin asioihin. Tämä oli useamman kerran vakuuttanut hänelle sanoilla, joita ei voinut väärin käsittää, että tämä yritys oli hänen viimeinen mahdollisuutensa, viimeinen toivo, jonka toteutuminen ratkaisi kaikki hänen unelmansa. Suhde Mildred Waylandiin oli siis tavallaan kokonaan sen varassa, miten tämä Boydin rahametsästys onnistui. Mitenkähän kävisi, jos Boyd menettäisi lemmittynsä? Joku ääni Cherryn sydämessä vastasi, että Boyd kääntyisi lohdutusta etsien naisen puoleen, joka oli koko tämän vaikean ajan häntä tukenut ja auttanut. Tuo ajatus aiheutti Cherryn mielessä äkillisen liikutuksen. Mitä välitti hän siitä, onnistuiko heidän suunnitelmansa vai ei! Boyd oli ainoa mies, jonka hän oli milloinkaan tuntenut, puoliso, jolle hän oli määrätty. Jos tämä oli Boydin viimeinen mahdollisuus, niin asiathan saattoivat kehittyä siihen, että tuo hänen niin kauan odottamansa tilaisuus vihdoinkin ilmaantui; unelmiensa kuningattaren menetettyään Boyd turvautuisi varmasti häneen. Cherry tiesi sen vaistomaisesti; katseesta, jonka hän oli silloin illalla kodissaan nähnyt, hän sen ymmärsi. Hän alkoi väristä, autuaallisen onnen aallon hulvahtaessa hänen sydämeensä, mutta samassa keskeytti Boydin toivottoman raskas huokaus hänen mielikuvituksensa lennon. Hänet valtasi syvä sääli.
"Näytän tuottavan onnettomuutta kaikille, jotka minuun liittyvät", virkkoi Boyd surumielisesti hymähtäen.
Kuinka lapsellinen hän olikaan, ajatteli tyttö hellästi, mutta samalla niin sankarillisen rohkea taistelun hetkellä! Hänen sydämessään oli tosi äidillistä osanottoa, kun hän vakavasti kysyi Boydilta:
"Onko kaikki lopussa, ellette nyt onnistu"?
"Kaikki." Väsähtäneet hartiat kohosivat. "Mutta masentunut en vielä ole. Opetitte minulle taidon pysyä aina lujana, Cherry, ja vaikka minun täytyisi palata kotiin ilman mitään saalista ja luovuttaa Hilliardille koko tehdas, niin sittenkin yritän yhä uudelleen, kunnes vihdoin onnistun. Toivottomuudelle en anna valtaa. Valmistan nyt lohta niin paljon kuin saamme, ja aloitan uudelleen ensi kesänä."