"Aivan. Olen tuon tehtaan omistaja."
Tyttö näytti hyvin huvitetulta.
"Luulin, että tehdas on herra Emersonin."
"Ei suinkaan! Hän on johtaja, mutta minä luovutin rahat. Tunnetteko hänet?"
Tyttö nyökäytti päätään. "Kyllä. Herra Clyden tunnen myös."
"Altoninko?" kysyi Fraser mieluisasti yllätettynä. "Sittenhän meillä on yhteisiä ystäviä, sillä olemme Altonin kanssa parhaat toverit." Hän pudisti päätään paheksuvasti. "Oikea harminkappale se Alton."
"Pyydän anteeksi."
"Eikö hän olekin kerrassaan kamala? Ei hituistakaan Emersonin kaltainen, joka onkin miesten mies — kaikin puolin all right. Pidän hänestä paljon."
"Tunnetteko hänet lähemmin?"
"Jaa minäkö? No kuin vetolaastari." Tytön kasvojen ilmeestä Fraser päätteli olevansa hyvällä tolalla ja lisäsi nopeasti: "Autan aina mielelläni hänen kaltaisiaan eteenpäinpyrkiviä nuorukaisia. Annan heille tilaisuuden yrittää. Nimeni onkin Chancy [johtuu sanasta chance = onnenkauppa, sattuma] de Benville — aina valmis tilaisuuden tarjoutuessa onneaan koettamaan. Onko tuo teidän laivanne?"