"Nyt ymmärrän!" huudahti Boyd. "Sinä juuri annoit hänelle puukon iskun silloin illalla tehtaalla."
"Niin! Chakawana selitti hänelle mitä pappi sano vaimosta, joka ei pääse naimisiin. Sisareni sano hän mennä helvettiin, eikä siitä välitä, mutta pienokaiselle on väärin joutua myös helvettiin."
"Mitä oikein tarkoitat?" kysyi herra Wayland.
"Isä opettaa: jos valkoinen mies ottaa intiaaninaisen luokseen eikä mene hänen kanssaan naimisiin, niin tuo nainen joutu helvettiin tuhanneksi vuodeksi — ehkä kahdeksi, kolmeksituhanneksi. Hän raukka ei saa milloinkaan nähdä Jeesuksen taloa. Ja se olla hyvin — hyvin paha asia!" Sekarotuinen ravisti huolestuneesti päätään. "Chakawana hyvä tyttö ja käydä ahkerasti kirkossa — minä anta papille aina paljon raha, mutta pappi sano se ei auta — Chakawana mennä naimisiin, tahi pala helvetissä iankaikkisesti pienokaisen keralla. Chakawana kovin pahoillaan ja pelkää, sillä pienokainen viaton. Herra Marsh hän sano vain, että kaikki valetta; hän ei välitä vaikka pienokainen joutu helvettiin. Kuulittehan sen? Hän ei välitä pikku lapsestaan."
Constantinen silmät olivat kyynelöityneet hänen vaivalloisesti sanellun uskonnollisen luentonsa kestäessä.
"Chakawana kovin pelkää tuota pahaa paikkaa ja pyytä jälleen herra Marshia ottamaan hänet vaimokseen, mutta silloin Marsh lyödä häntä. Minä olisi tappanut herra Marsh'in, ja ellei herra Emerson tulla niin sukkelaan, herra Marsh mennä itse helvettiin."
Wayne Wayland kääntyi Marsh'iin päin.
"Miksi ette sano mitään?"
"Sanoinhan jo, ettei tenava ole minun!" huusi Marsh. "Ellei se ole Emersonin, se on Cherry Malotte'n."
"Naitteko sisareni?" kysyi Constantine.