Mutta Norine Evans rohkaisi häntä. Kun he saapuivat leiriin, otti Norine sairaan kokonaan huostaansa ja käski sitten suorasukaiseen tapaansa O'Reillyn mennä kursailematta levolle, mikä oli tälle sangen tarpeellista. Estevan oli sairas, hyvin sairas, myönsi hän, kykenevää lääkäriä ei ollut saatavissa ja hänen oma sairaanhoitotaitonsa oli sangen puutteellinen, mutta siitä huolimatta hän toivoi voivansa hoitaa terveeksi nuorukaisen, jonka vahva ja muuten peräti terve ruumiinrakenne oli hänen paras apulaisensa, kuten hän sanoi O'Reillylle. Norinen toivehikkuuden lohduttamana O'Reilly nukkui sitten rauhallisesti koko yön.
Leslie Branch saapui hiukan myöhemmin, sillä pienokainen oli sangen hankala pidellä, eivätkä toverit välittäneet rahtuakaan hänen avunpyynnöistään. Hänen tekoaan tuomittiin ankarasti ja väittivätpä toiset, että hän oli menettänyt kaikki oikeutensa heidän ystävyyteensä ja osanottoonsa.
Branch otti kaiken todeksi ja oli aivan epätoivon partaalla leiriin saapuessaan. Toivoen voivansa luovuttaa hankalan taakkansa Norine Evansille hän kiiruhti suoraan tämän teltalle, mutta Norine oli kuullut jutun — Lopez oli varoittanut häntä — ja pyörsi hänet takaisin.
"Älä pyydäkään minua äidiksi varastamallesi lapselle", sanoi hän.
"Mutta sinun täytyy", selitti hän hätääntyneesti "Sinun täytyy!"
"Ei puhettakaan", vastasi Norine. "Ja sitäpaitsi teltassani on jo yksi sairas."
"Mutta ole nyt armelias! Pienokainen pelkää minua. Katsohan! Olen ollut pudottaa hänet sen seitsemänkin kertaa, ja minä — minä jätän hänet kuitenkin jonnekin."
Mutta Norine oli järkähtämätön. "Minun kynnykselleni et saa löytökäistäsi ainakaan jättää! Kun kerran rupesit lapsia varastamaan, niin olisit ensin ajatellut, miten voit niistä huolehtia." Jaksaen vain vaivoin hillitä halunsa ottaa tuo nälkäinen ja itkevä pienokainen syliinsä hän lisäsi: "Mene nyt matkaasi ja viihdytä turvattiasi miten parhaiten taidat, kunnes pojat tuovat lehmän."
"Viihdytä!" huudahti Branch traagillisesti. "Viihdyttää nälkäistä lapsimukulaa! Miten taivaan nimessä se olisi mahdollista?"
"Mitenkäkö? Leiki hänen kanssaan, näyttele kelloasi ja konttaa ja ilveile, mutta älä millään muotoa anna hänen itkeä. Hän voisi silloin sairastua."