"Sh! Oletteko siellä?" Soutaja oli Morin itse.
Pian olivat kaikki veneessä, Morin tarttui airoihin ja vene kiiti ulapalle kuin nuoli. "Näkikö teitä kukaan?" kysyi hän.
"Ei."
Hän souti hetkisen aivan ääneti, mutta sanoi sitten: "Tämmöiset hommat eivät miellytä minua lainkaan. Vaara on liian suuri. Ajatella, että minäkin, vanha mies, antaudun tämmöisiin seikkailuihin —"
"Hi, hi!" nauroi Jacket. "Tämähän se vasta hauskaa onkin. Jos Miguelito olisi isänsä laivan kapteeni, olisimme päivänkoitossa Cardenaksessa."
"Milloin lähdette?" kysyi O'Reilly. "Aamun sarastaessa, jos Jumala sallii. Teidän täytyy pysyä koko ajan piilossa ettekä saa hengittääkään. Olen sanonut miehilleni teidän olevan vaimoni sukulaisia — kunnon espanjalaisia, mutta minä epäilen, etteivät he ota oikein uskoakseen puheitani."
"Olette siis enoni?" kysyi Jacket keulasta. "Caramba! Tämä on jo liikaa! Onhan jo kyllin paha, että meitä luullaan espanjalaisiksi, mutta olla tuommoisen kalalle haisevan vanhan saiturin sisaren- tahi veljenpoika on jo liikaa!" Mutta tämmöinen härnäily ei ärsyttänyt enää tuota kunnon kalastajaa. "Nykyään tarkastetaan aluksemme vain ani harvoin", sanoi hän toivehikkaasti, "mutta eihän sitä voi milloinkaan olla aivan varma. Ehkäpä onnistumme livahtamaan tiehemme aivan nuuskijoiden nenän edestä."
Hän souti veneen vanhan jaalan kylkeen, ja matkustajat kiipesivät kannelle. Perässä oli pieni kajuutta, jonka katolla nukkui pari miestä suojellen itseään yökasteelta isonpurjeen laskoksella. Tulijat seurasivat Morinia tuohon pienen pieneen kajuuttaan, jossa tämä varoitti heitä kaameasti kuiskaten:
"Ei äännähdystäkään, muistakaa se! Jos joku tulee laivaan, niin ryömikää lastiruumaan ja kätkeytykää sinne. Tarkastuksen sattuessa —" Hän mutisi jotakin partaansa ja hiipi sitten kannelle sulkien oven visusti.
Kajuutassa oli pilkkopimeä, niin että sisälläolijat eivät tohtineet liikkua askeltakaan peläten herättävänsä katolla nukkuvat merimiehet. Aika kului hitaasti. Jacket haukotteli tiheään ja kiukuteltuaan hetkisen itsekseen hän oikaisihe kajuutan kapealle penkille ja nukahti heti. O'Reilly istahti erääseen nurkkaan ja veti Rosan luoksensa, ja tyttö kyyristyi mukavasti hänen syliinsä painaen päänsä hänen olkapäätään vasten. He olivat nyt ensi kerran todellakin kahdenkesken.