"Eiköhän", vastasi Cueto. "Don Estevan suree häntä suuresti, mutta tohdinpa melkein vannoakin, että jonkun ajan kuluttua hän menee uusiin naimisiin. Ja miksi ei hän sitä tekisi? Jokainenhan tietää, kuinka rikas hän on. Kubassa ei ole naista, joka ei olisi kuullut hänen aarteestansa."
"Mistä aarteesta?" kysyi Sebastian.
Cueton tummat silmät välähtivät harmistuneesti.
"Kylläpä sinä olet olevinasi varovainen", sanoi hän sitten nauraen. "Eipä ihme, että hän luottaakin sinuun. Mutta luuletko sinä, ettei minulla ole silmiä eikä korvia? Hyvä Sebastian, sinä tunnet kyllä salaisuuden ja tiedät enemmän asioita kuin don Estevan haluaisikaan. Älä nyt teeskentele."
Sebastianin kasvot olivat kuin ebenpuusta veistetyt.
"Mitä tuohon aarteeseen mahtanee kuulua?" kysyi hän. "En ole milloinkaan kuullut siitä puhuttavan."
"Kultaa, jalokiviä, hopeaharkkoja ja kalliita koristeita", vastasi Cueto ojentaen päänsä eteenpäin. Hänen sieraimensa värisivät ja hampaat loistivat hämärässä. "Tiedät sen aivan hyvin. Älä koetakaan kieltää. Enhän ole hullu. Mihin joutuvat orjatytöistä saadut rahat? Entä sokerista ansaitut summat? Aseisiinko kapinallisille ehkä? Eikö mitä. Don Estevan kätkee rahat, ja sinä olet hänen apulaisensa. Hän lienee satumaisen rikas tätä nykyä. Etkö ole milloinkaan ajatellut, että yhdellä jalokivikoristeella tahi pienellä kultakasalla voisit ostaa vapautesi?"
"Don Estevan on luvannut vapauttaa minut ja tyttäreni", vastasi
Sebastian koetettuaan pari kertaa keskeyttää Cueton intohimoisen puheen.
"Niinkö?" Päällysmies oli ilmeisesti hämmästynyt. "Sitä en lainkaan tiennyt". Hetkisen kuluttua hän purskahti nauruun. "Ja sitten sinä vielä tahdot uskotella, ettet tiedä aarteesta mitään. Ha! Ha! Olet kunnon poika, Sebastian, ja niin olen minäkin. Minä vallan ihailen sinua. Olemme molemmat isännällemme uskolliset, eikö niin? Tyttäresi Evangelina on viehättävä tyttö", Cueton kasvojen ilme koveni, "ja täysikasvuiseksi tultuaan maksetaan hänestä enemmän kuin sinusta, hänen isästään. Älä millään muotoa unhota, että don Estevan on ennen kaikkea liikemies. Ole varuillasi, Sebastian. Eräänä kauniina päivänä voi joku tarjota hänestä niin suuren hinnan, että don Estevan unhottaa lupauksensa ja — myy hänet."
"Evangelinaa hän ei milloinkaan myy!" huudahti Sebastian käheästi, ja hänen silmänvalkuaisensa välähtivät hämärässä.