"Ei — ei suinkaan. Paitsi henkilötodistuksiani ei minulla ole muita papereita kuin — kuin suosituskirjeeni kenraali Maximo Gomezille."
O'Reilly menetti äkkiä vähäisenkin ruokahalunsa. "'Ei muita papereita kuin kirje kenraali Gomezille!'" toisti hän hillitysti. "Hyvä Jumala, Branch! Sinut ammutaan varmasti huomenna aamun sarastaessa."
Branch rykäisi kuivasti. "Niinkö luulet? Arvelet ehkä, että olisi viisainta hävittää tuo kirje?"
"Tee se mahdollisimman pian. Missä säilytät kirjettä?"
"Huoneessani."
"Hm! Siinä tapauksessa on tehtävä sangen vaikea, enkä voi taata onnistutko lainkaan." O'Reillyn aivot toimivat tarmokkaasti. "Mikäli olen ymmärtänyt puheistasi vartioidaan sinua huoneessasikin."
"Tuhat tulimmaista, totta kait!"
"Etkö voisi käyttää jotakin toista kirousta?" sanoi O'Reilly ärtyisesti. "Mielestäni on 'tuhat tulimmaista' aina ollut mitättömän laimea ja kaikkea vaikutusta vailla."
"Viereiseen huoneeseen tuli aamulla uusi asukas. Kuulin sieltä liikettä ja olen varma, että se roisto on tehnyt väliseinään tirkistysreiän." Branch oli nähtävästi hyvin hermostunut.
"No, aivan varmasti. Minulla on samanlainen naapuri; tuo tuolla, joka parhaillaan katselee meitä."