"Vangita teidät!" vastasi upseeri nopeasti. Mutta ennenkuin hän oli ehtinyt käydä Borisoffiin kiinni, oli tämä tempassut pistoolin taskustaan. Luoti sattui vieressä olevaan mäntyyn, sillä Stig oli samassa tuokiossa viskannut hattunsa ampujan silmille ja siten saanut aikaan, että tämä tähtäsi väärin.
"Enkö sitä sanonut, että tämä kirottu sillisaksa ampuu!" karjasi Stig ja lensi samassa yhdellä hypyllä Borisoffin niskaan, ennenkuin tämä oli ehtinyt ajatusta ajatella.
"Lassi!" huusi kauppias minkä keuhkoista lie lähtenyt, kiemurrellessaan laivamiehen vankoissa kourissa, "Lassi, miehet, tänne, apuun!"
"Vai niin, onko teitä useampia ykstuumaisia", huudahti Bramrå ja rupesi katselemaan ympärilleen. "Ja sinä, kupetsa, elä huuda, näethän, että tässä on luutnantti."
"Mitä se kauppias huutelee?" kysyi nyt mies, joka astui pimennosta esiin toisen seuraamana. "Kauppiasko täällä ampui."
"Hä, te riivatut! Siinäkö seisotte ja katselette, kuinka nuo minut sitovat! Eikö teihin sen enempää ole luottamista!" Niin huuteli Borisoff raivossaan, vaan huoahti sitten ja virkkoi tyyneemmin: "Luutnantin ei tarvitse olla huolissaan, minä en pakene. Mutta tämä pila voi käydä luutnantille kalliiksi!"
"Kunhan ei pila teille käy kalliimmaksi! Mutta viisasta on, että asetutte. Laske hänet, Stig."
"Meihinkö luottamista, mitä se kauppias puhuu", kävi nyt Lassi selittelemään.
"Niin, minä ainakaan en käsitä, mitä hän höpisee", toisteli punaparta ja oli niin tietämättömän näköinen kuin mahdollista.
"Vai meihin hän luottaisi! Mutta meillä ei ole tämän jutun kanssa mitään tekemistä. Hän käski meidän odottaa tässä sen hetken, minkä hän oli tuvassa Arénin kanssa puhumassa. Ja nyt tuleekin ruunun miehiä…"