"Ja panevat kauppiaan kiinni ja kauppias rupee tässä ampumaan…"
"Ja sitten se huutaa avukseen meidät, jotka luulimme hänen olevan oikeilla asioilla."
Kauppias katseli apulaisiaan silmät pyöreinä, vaan Lassi se vain jatkoi:
"Katselkaa vain, kauppias, me emme aijo sekaantua niihin selvittämättömiin väleihin, joita kauppiaalla ja korkealla ruunulla näkyy olevan keskenään. Eikä meillä taida olla täällä enää mitään tekemistä, koska kauppias taitaa aikoa lähteä herra luutnantin matkaan. Lähdemme soutamaan, — hyvästi kauppias!"
He kumarsivat kunnioittaen luutnantille ja kävelivät alas rantaan.
"Mutta miksi te minut vangitsette, luutnantti?" kysyi Borisoff muka loukatulla arvokkuudella.
"Siihen velvollisuuteen nojautuen, mikä jokaisella kansalaisella on valvoakseen maansa etuja aina ja jokapaikassa. Teidän ei olisi pitänyt ampua, kun näitte minun olevan upseerin puvussa. — Haluatteko muuten mitään erityistä? — sanaa kotiinne tai jotain muuta sellaista?"
Borisoff rupesi miettimään tuota tarjousta.
"Saanko lähettää suljetun kirjeen kotiini?" kysyi hän.
"Saatte, kernaasti."